Brasilian taloustilanne alkuvuodesta 2013
Brasilian talousnäkymät vuodelle 2013 ovat maltilliset mutta luottavaiset. Talouden turbulenssia ei ole odotettavissa, mutta ei myöskään tyypillistä BRICS-kasvua. Presidentinvaalit järjestetään vuonna 2014, ja vaalikamppailu talouslupauksineen on jo alkanut. Protektionismi pysynee osana Brasilian ulkoisia taloussuhteita myös vuonna 2013.
Brasilian taloudelle vuosi 2012 oli toinen peräkkäinen pettymyksen vuosi. Bruttokansantuote (bkt) kasvoi vaivaiset 0,9 %. Vuonna 2011 bkt:n kasvu oli ollut 2,7 %. Hallitus pyrki kiihdyttämään viime vuoden mittaan talouskasvua sarjalla keinovalikoimia – muun muassa autoverojen väliaikaisella laskemisella myynnin kiihdyttämiseksi ja ohjauskoron alentamisella historialliseen minimiin 7,25 % – mutta loppupeleissä se ei pystynyt vastaamaan globaalin talouskriisin aiheuttamaan talouskasvun hidastumiseen.
Brasilia menetti kuudennen sijan maailman suurimpana taloutena, ja on nyt sijaluvulla seitsemän. Suurimpana syynä tähän oli realin arvon heikkeneminen suhteessa dollariin. Economist Intelligence Unit ennustaa, että Brasilia nousee uudestaan maailman kuudenneksi suurimmaksi taloudeksi vuonna 2016. Brasilia kuitenkin pitää bkt/capita-tilastossa vasta 75. sijaa.
Kauppataseen ylijäämä supistuu
Madonlukuja tuli myös ulkomaankaupasta. Vuonna 2012 Brasilian kauppatase oli kehnoin kymmeneen vuoteen. Kauppataseen ylijäämä oli 16,2 miljardia euroa; vielä vuonna 2011 ylijäämä oli ollut 24,8 miljardia euroa. Vienti väheni 5,3 % verrattuna edellisvuoteen johtuen muun muassa Euroopan talouskriisistä ja rautamalmin kansainvälisestä hinnanlaskusta. Brasilian ulkomaankauppa koki takaiskuja erityisesti kaupassa Euroopan ja Argentiinan kanssa. Argentiinan asettamat tuontirajoitukset aiheuttivat 20,7 prosentin laskun viennissä eteläisen naapurimaan kanssa. Euroopan talouskriisistä johtuen Brasilian vienti EU:n alueelle laski 7,7 %. Kiina nousi vuonna 2012 suurimmaksi Brasiliaan viejäksi ensimmäistä kertaa ohittaen Yhdysvallat. Saman tempun Kiina teki jo vuonna 2010 nousten ohi Yhdysvaltojen Brasilian suurimpana vientikohteena.
Vuoden 2013 kasvutavoite: 4 %
Hallituksen talouskasvutavoite vuodelle 2013 on 4 %. Muiden toimijoiden arvioissa näkymät vuodelle 2013 ovat maltilliset (arviot 3–3,5 prosentin välillä), mutta toisaalta luottavaiset. Talouden turbulenssia ei ole odotettavissa, joskaan ei myöskään tyypillistä BRICS-kasvua. Brasilialaisten kulutushalukkuuteen ei ole odotettavissa notkahdusta. Työttömyys on laskenut ennätysalhaiseksi (5,4 %) sitten tilastojen keräämisen alun vuonna 2002, ja palkkataso on edelleen noususuuntainen (keskimääräinen palkannousu 4,1 %).
Luotonanto voi vielä kasvaa, eivätkä kotitaloudet ole muihin maihin verrattuna velkaantuneita (Brasilia 44 %, Chile 63 %, Yhdysvallat 110 %). Noin 70 % Brasiliaan virtaavasta pääomasta on suoria investointeja, mikä on suurin luku Latinalaisessa Amerikassa; vuonna 2012 ne olivat arvoltaan noin 54 miljardia euroa. Brasilian odotetaan olevan houkutteleva investointien kohde myös vuonna 2013. IMF ennustaa vuodelle 2014 Brasilian talouskasvuksi 4 %, Brasilian markkinat 3,7 %.
Vuoden 2014 vaalikamppailu on alkanut
Brasiliassa järjestetään presidentinvaalit 2014. Vaalikamppailu on jo alkanut, ja presidentti Dilma tulee tekemään parhaansa talouskasvun takaamiseksi. 3 prosentin talouskasvu vuonna 2013 antaisi Dilman keskiarvotaloussuoritukseksi 2,2 %, joka olisi selkeästi heikompi kuin Lulan aikainen keskiarvo 4 %. Siten voi olettaa, että hallitus jatkaa taloutta elvyttäviä toimenpiteitä myös vuonna 2013 eikä protektionismin vähentyminen ole odotettavissa. Vakaana tavoitteena on saavuttaa hallituksen ennustama 4 prosentin talouskasvu.
Hallituksen inflaatiotavoite vuodelle 2013 on 4,5 %. Inflaatiotavoitteen toteutumista on usealta eri taholta epäilty ja markkinat ennustavat tällä hetkellä vuoden inflaatioksi 5,7 %. Maan ohjauskorko on edelleen historiallisen alhaisella tasolla 7,25 %, ja tämän tason säilyminen on odotettavissa myös jatkossa. Perinteisesti Brasiliassa on pidetty inflaatio kurissa korkean ohjauskoron avulla. Ilmassa on ollut jonkin verran huolia siitä, että inflaatio karkaisi tänä vuonna, sillä tammikuun inflaatio oli korkein kymmeneen vuoteen, mutta hallitus ei pelkää inflaation nousevan liikaa. Valtiovarainministerin mukaan ohjauskorkoa voidaan tarvittaessa nostaa. Epäillään myös, että hallitus on valmis antamaan dollarin heikentyä ehkäistäkseen inflaatiota.
Investointien toteuttaminen takkuaa
Investointien alhaisuus on ollut Brasilialle ongelma jo pitkään. Valtion osalta puutetta ei ole rahasta eikä suunnitelmista, vaan käytännön toteutuksesta. Vuosi toisensa jälkeen maalla on suuret suunnitelmat, mutta se ei ole onnistunut niitä käytännössä toteuttamaan. Myöskään yksityinen sektori ei ole ollut kovin halukas investoimaan. Vuonna 2012 investointien osuus oli vain 18 % bkt:sta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vastaava luku Kiinassa oli 50 % ja Intiassa 38 %. Nykyisessä kansainvälisessä taloustilanteessa hallituksen suunnittelemien investointien käytännön toteuttaminen nouseekin avainasemaan paremman talouskasvun saavuttamiseksi. Maan elinkeinoelämän etujärjestö CNI:n mukaan teollisuus suunnittelee investoivansa jonkin verran halukkaammin tänä kuin viime vuonna.
Hallitus ilmoitti tammikuun lopussa, että valtiovarainministeri Guido Mantega tulee johtamaan ulkomaille suuntautuvaa road show’ta tarkoituksenaan houkutella infrastruktuuri-investointeja Brasiliaan. Tarkoituksena on keskittyä energia- ja liikenne- / kuljetusinvestointeihin. Tämä on yksi keinoista, joilla hallitus pyrkii takaamaan kasvavat investoinnit vuodesta 2013 lähtien. Vuoden 2013 taloustulos tullee heijastelemaan pitkälle sitä, onnistuuko hallitus vihdoin investointisuunnitelmiensa täytäntöönpanossa. Mikäli näin käy, se antanee piristysruiskeen talouskasvulle. Suomalaisille yrityksille arvioidaan olevan hyviä mahdollisuuksia osallistua satamien infrastruktuurihankkeisiin, joihin Brasilia aikoo investoida 21 miljardia euroa vuosina 2014–2017.
Brasilialla on paljon potentiaalia. Maa on onnistunut innovatiivisuudessa muutamalla sektorilla (trooppinen maataloustuotanto, syvänmeren öljynporaus, bioenergian käyttö, lentokoneteollisuus). Raaka-aineita on loputtomasti tarjolla. Brasilia on onnistunut voittamaan omat demokratia-, inflaatio-, energiariippuvuus- ja ruokaturvahaasteensa. Käsijarrut vain edelleen pidättelevät. Yrityksen aloittaminen kestää keskimäärin 180 päivää (ja yrityksen lopettaminen voi olla mahdotonta). Maa haluaa houkutella innovaatioita, mikä ei perinteisesti Brasiliassa ole ollut yritysten kaurapuuroa, ja innovaatiot joutuvat odottelemaan lupia brasilialaisessa byrokratiassa liian kauan. Verotusjärjestelmä on hankala ja aikaa vievä. Peruskoulutuksen taso on liian huono, ja yritykset joutuvat kilpailemaan asiantuntevasta työvoimasta ja säännönmukaisesti kurssittamaan uudet työntekijänsä.
Protektionistiset keinot edelleen käytössä
On syytä olettaa, että Brasilia jatkaa protektionistisella linjalla myös vuonna 2013. Globaali taloustilanne jatkunee hankalana vaikeuttaen myös brasilialaisten firmojen ulkomaankauppaa, ja tässä tilanteessa hallituksen voi olettaa jatkavan mantereen perinteisellä oppilinjalla tuontia hidastavan kotimaisen teollisuuden suojelemisen keinoin.
Tänä vuonna hallitus on ilmoittanut asettavansa erityiset verosäännöt tekstiili- ja kemikaalisektoreille. Yksityiskohdat tästä uudesta järjestelystä ilmoitetaan myöhemmin. Kyseessä on joka tapauksessa samantyyppinen järjestely kuin vuonna 2012 käyttöön otetussa autojen IPI-verotuksessa, joka käytännössä suosii kotimaista teollisuutta siinä määrin, että esimerkiksi BMW avasi tuotantolinjan Brasiliaan vuonna 2012. Tuontiautojen verotus ilman panostusta paikalliseen tuotantolinjaan ja innovaatioon nostattaa nykysäännöillä tuontiautojen IPI-verotusta 30 % verrattuna Brasiliassa valmistettuun autoon.
Lisäksi uusi sadan tuotteen poikkeuslista Mercosurin yhteisestä tullisidonnasta on tulossa kevään 2013 aikana. Tämä tarkoittaa sadan tuotteen osalta tullihintojen korotusta WTO-sääntöjen puitteissa. Ensimmäinen vastaava sadan tuotteen tullien korotus tehtiin syksyllä 2012. Mercosurin poikkeuspäätöksen mukaisesti enempää korotuksia ei ole mahdollista tehdä.
Katja Karppinen-Njock