Brasilian maataloussektori vahvassa kunnossa COVID-19-pandemian keskellä

Brasilian maataloussektori vahvassa kunnossa COVID-19-pandemian keskellä

Myös Brasilian talous kärsii COVID-19-pandemian seurauksena, mutta maalle tärkeä maataloussektori on kasvussa, sekä tuotannon että viennin osalta, tilanteesta huolimatta.

Maataloussektorin suuri merkitys Brasilialle


Brasilian maataloussektorilla on suuri merkitys maalle. COVID-19-pandemia vaikuttaa voimakkaasti myös Brasilian talouteen muun maailman tavoin - arviot BKT:n supistumisesta viittaavat noin 5-8% laskuun, riippuen myös pandemian kestosta - mutta maan maataloussektori on kasvussa sekä tuotannon että viennin osalta. Brasiliassa ei ole ollut havaittavissa suuria tuotannon häiriöitä, esim laitosten sulkemisia pandemian vuoksi.


Brasilian maa- ja karjatalousliitto CNA:n (Confederação da Agricultura e Pecuária do Brasil) mukaan vuonna 2019 sektorin tuotannon kokonaisarvo, ml esim metsätalous, teollisuus ja palvelut, oli 1,55 biljoonaa realia (259 mrd euroa) eli 21,4% BKT:sta. Siitä maataloussektorin osuus oli 68% ja eläintuotannon osuus 32%. Perinteisen maatalouden osuus BKT:sta suppeammin määriteltynä oli vuoden 2018 tietojen mukaan 4,4%. Maataloussektorin osuus Brasilian viennistä on noin 44% ja Brasilia on maailman toiseksi suurin maataloushyödykkeiden viejä. Noin 20% brasilialaisista työskentelee maataloussektorilla.


Maalla on käytettävissään valtavat maatalouden resurssit. Brasilia on mm maailman suurin sokerin, kahvin, appelsiininen ja appelsiinimehun tuottaja sekä maailman toiseksi suurin soijan sekä naudan- ja kananlihan tuottaja. Mm soijan osalta Brasilia on maailman suurin viejä.


Brasilian maa-alueesta (8.516.000 km²) 38,7% on maatiloja. Tuotannon osalta suurimmassa osavaltiossa São Paulossa tiloilla oli keskimäärin käytössä maatalousmaata 87,5 hehtaaria vuonna 2017. Perheviljelyllä on suuri merkitys Brasilian taloudelle, ne edustavat 84%:ää maatiloista.


Maataloustuotanto kasvussa COVID-19-pandemiasta huolimatta


Brasilian tilastokeskus IBGE:n mukaan Brasilian BKT kokonaisuudessaan supistui tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,5% edelliseen neljännekseen verrattuna. Supistumista nähtiin mm palvelusektorilla 1,6% ja teollisuudessa 1,4%, mutta maa- ja eläintaloussektorin tuotanto kasvoi 0,6%. Vuoden 2019 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna kasvua oli 1,9%.


Kansallinen huoltovirasto CONAB:n (Companhia Nacional de Abastecimento) mukaan viljelykaudella 2019/2020 jyvätuotannon määrä oli yhteensä ennätykselliset 250,5 miljoonaa tonnia. Määrä oli 8,5 tonnia (+3,5%) enemmän kuin edellisellä kaudella. Viljellyn alueen määrä oli yhteensä 65,6 miljoonaa hehtaaria (+3,6%). Esim soijan tuotannon osalta saavutettiin ennätykselliset 120,4 miljoonaa tonnia.


Brasilian maatalousministeriö arvioi maa- ja eläintaloustuotannon bruttoarvon saavuttavan vuonna 2020 yhteensä 703,8 mrd realia (118 mrd euroa), 8,5% enemmän kuin viime vuonna. Tärkeimmät tuotteet ovat soija (29 mrd euroa), naudanliha (17,4 mrd euroa), maissi (13 mrd euroa), kananliha (10,7 mrd euroa), sokeri (10,6 mrd euroa) ja puuvilla (7,3 mrd euroa).

Tuottavuus on kasvanut merkittävästi Brasiliassa: kymmenen vuotta sitten maan sadot olivat keskimäärin 2,8 tonnia viljaa hehtaarilta, kun se nyt on 3,8 tonnia. Mm tekniikan käytön lisääntyminen on antanut maatalousyrityksille mahdollisuuden tuottaa entistä enemmän.

Brasiliassa tuotetaan CNA:n mukaan seuraavia lajeja: puuvilla, maapähkinät, riisi, kaura, rapsi, ruis, ohra, pavut, auringonkukka, risiini, maissi, soija, durrat, vehnä ja ruisvehnä. Viljojen uskotaan olevan maatalouden kasvun päätekijä. CNA arvioi viljanviljelyn kasvavan vuosina 2018-2028 noin 70 miljoonaa tonnia: 232 miljoonasta tonnista 302 miljoonaan tonniin. Pinta-ala tulee CNA:n mukaan kasvamaan 14,9%: 62 miljoonasta hehtaarista 71 miljoonaan hehtaariin. Tuotteiden osalta soijan ja maissin tuotannon uskotaan kasvavan 30% vuoteen 2028 mennessä: soijan 156 miljoonaan tonniin ja maissin 113 miljoonaan tonniin. CNA uskoo Brasilian vievän 139 miljoonaa tonnia viljaa vuonna 2028, jolloin kasvu olisi 37 miljoonaa tonnia vuoteen 2018 verrattuna.


Maataloussektorin vienti ennätyslukemissa


IBGE:n mukaan kotimainen kysyntä maataloustuotteiden osalta supistui 0,7% vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, johtuen pandemian vaikutuksesta kuluttajien talouteen, mutta vienti kasvoi. Vientiä ovat edistäneet maan valuutan realin arvon laskun lisäksi mm afrikkalaisen sikaruton vaikutukset Kiinassa ja koronapandemian vaikutukset Yhdysvaltojen lihan tuotantoon sekä Yhdysvaltojen viennin vähentyminen Kiinaan. 

CNA:n mukaan Brasilian maataloussektorin vienti oli tammi-toukokuussa 2020 arvoltaan yhteensä ennätykselliset 42 mrd usd, 7,9% enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aikaisemmin. Volyymiltään viennin määrä oli yhteensä 86,8 miljoonaa tonnia, 15,3% enemmän kuin vuotta aiemmin, ja kauppatase oli 36,6 mrd usd ylijäämäinen. CNA:n mukaan pandemia ei ole aiheuttanut vienti- tai tuontirajoituksia sektorilla.

Tärkeimmät vientituotteet, yhteensä 63,4% kokonaisviennistä, olivat soijapavut (16,3 mrd usd), naudanliha (2,8 mrd usd), selluloosa (2,6 mrd usd), kananliha (2,6 mrd usd) ja soijajauho (2,3 mrd usd).

Tärkein vientimaa oli Kiina, 39,3% viennistä tammi-toukokuussa 2020, yht 16,5 mrd usd. Seuraavilla sijoilla olivat EU (16,4%), Yhdysvallat (6%), Turkki (2,1%) ja Japani (2%). Kiina ohitti EU:n tilastoissa vuonna 2012, jolloin siitä tuli Brasilian suurin maataloustuotteiden vientikohde.

CNA:n mukaan kuukausittain tarkastellen toukokuun vientilukemat olivat myös ennätykselliset: yhteensä 10,9 mrd usd, 17,9% enemmän kuin toukokuussa 2019. Kauppataseen ylijäämä oli 10,1 mrd usd. Volyymiltään vienti oli 24,8 miljoonaa tonnia, mikä oli 34,1% enemmän kuin vuotta aiemmin.

Toukokuun osalta viennin keskeiset tuotteet olivat soijapavut (5,1 mrd usd), naudanliha (682,6 milj usd), soijajauho (648,8 milj usd), sokeri (634,8 milj usd) ja selluloosa (586,3 milj usd). Em tuotteet olivat yhteensä 70,4% viennistä. Myös toukokuun osalta tärkein kohdemaa oli Kiina, 44,9% viennistä, yhteensä 4,91 mrd usd. Toiseksi suurin vienti kohde oli EU, 16,4%, yhteensä 1,79 mrd usd.