Brasilian kaivannaissektorin kasvu jatkuu
Brasilia on maailmanlaajuisesti katsottuna suuri kaivannaissektorin toimija. Sillä on laajat varannot tärkeitä metalleja kuten bauksiittia, rautamalmia, niobiumia ja nikkeliä. Se on myös yksi johtavista jalometallien tuottajista. Lähitulevaisuudessa Brasilia suunnittelee aloittavansa myös mittakaavaltaan kansainvälisesti merkittävän kuparin tuotannon.
Vientisektori lupaavassa kasvussa
Kaivannaistuotteet ja -toiminta muodostavat noin neljä prosenttia Brasilian bkt:stä. Arvoltaan se on noin 100 miljardia US-dollaria ja prosenttiosuudeltaan noin 20 prosenttia Brasilian viennistä. Kaivannaisteollisuus on perusta monille arvoketjuille; vuonna 2011 se työllisti noin 2,1 miljoonaa työntekijää.
Maan tärkein vientimineraali on rautamalmi, jonka vienti vuonna 2010 oli 311 miljoonaa tonnia, arvoltaan noin 29 miljardia dollaria. Rautamalmi on myös Brasilian vientisektorin suurin kasvaja. Lähes puolet rautamalmista menee Kiinaan, seuraavaksi suurin markkina on Japani. Brasilian vientituotteisiin kuuluu myös huomattavia määriä tinaa, litiumia, niobiumia, bauksiittia ja mangaania.
Kaivannaisteollisuus keskittynyt Kaakkois-Brasiliaan
Brasiliassa oli vuonna 2010 yhteensä 7932 kaivannaisteollisuuden yritystä, joista suurin osatoimi Kaakkois-Brasiliassa. Myös mineraalien kysyntä on moninkertainen juuri maan etelä- ja kaakkoisosissa.
Erityisen suuri potentiaali kaivannaisteollisuudella on Minas Geraisin kaakkoisessa osavaltiossa, jonka osuus maan rautateollisuudesta on noin 70 prosenttia. Minas Gerais vastaa myös noin 30 prosentista maan raudan viennistä. Vuonna 2011 kaikista mineraaleista Minas Geraisissa tuotettiin 48 prosenttia. 28 prosenttia tuotettiin Parán osavaltiossa, ja jäljelle jäävä neljännes mineraalituotannosta jakautui ympäri maata.
Brasiliassa on hyvin erilaisia geologisia ympäristöjä. Arviolta puolet sen alueista on prekambrikauden aikaista maaperää. Nuoremmista segmenteistä saadaan kivihiiltä, kun taas mantereellisissa kerrostumissa (Paranan ja Parnaiban jokialueet) on barium- ja uraaniesiintymiä. Kraateroituneilla alueilla on kerroskivilajeja, kuten raudan, mangaanin, kullan, hopean ja muiden epäjalojen metallien esiintymiä. Brasilian suurin etu kaivannaisalalla onkin sen geologinen monimuotoisuus.
Yksi sen potentiaalisista heikkouksista on kuitenkin riippuvuus muutamista mineraaleista. Brasilia on myös maailman neljänneksi suurin torjunta-aineiden kuluttaja, mutta maassa valmistetaan vain kaksi prosenttia koko maailman torjunta-aineista. Tämän vuoksi se joutuu tuomaan suuren osan torjunta-aineisiin tarvitsemistaan raaka-aineista ulkomailta (91 prosenttia kaliumista ja 51 prosenttia fosfaateista).
Pk–yritykset suuressa roolissa
Brasilian kaivannaistoiminnassa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on perinteisesti ollut suuri rooli, ja nykyisinkin ne edustavat noin 70 prosenttia maan kaivannaisyrityksistä. Niillä on myös tärkeä rooli työnantajana, sillä ne tarjoavat noin 25 prosenttia kaikista maan virallisista kaivannaistyöpaikoista – epäviralliset paikat mukaan lukien lukema on 40 prosenttia.
Pienet yritykset toimivat usein köyhillä alueilla, ja niiden merkitys alueiden talouden sekä työllisyyden kannalta on merkittävä. Kansallisen mineraalituotantolaitoksen (Departamento Nacional de Producão Mineral) suosituksena onkin edistää niiden toimintaa esimerkiksi yksinkertaistamalla lainsäädäntöä, helpottamalla lainansaantia ja tarjoamalla henkilöstöhallinnon koulutusta.
Ulkomaalaiset yritykset Brasilian kaivannaistoiminnassa
Kaivannaistoiminta avattiin kilpailulle ja kansainvälisille sijoittajille vuonna 1995, ja valtionyhtiö Companhia Vale do Rio Doce (Vale) yksityistettiin vuonna 1997. Syksyllä 2006 se nousi maailman toiseksi suurimmaksi kaivannaisyhtiöksi ostettuaan kanadalaisen nikkeli- ja kupariyhtiö In-con tiettävästi suurimmassa brasilialaisen yhtiön tekemässä yritysostossa. Ennen kauppaa se oli alallaan maailman neljänneksi suurin.
Nikkelikaivostoiminnassa Vale on maailman suurin yhtiö. Muita suuria Brasiliassa toimivia kaivosyhtiöitä ovat Anglo American, MMX, sekä useat kultakaivosyhtiöt, kuten Yamana, Kinross, Aura Minerals Inc., Golden Star Resources, Colossus ja Aurora Gold. Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana muun muassa kanadalaisten kaivannaistoimintayritysten määrä Brasiliassa on kasvanut tasaisesti. Investoinnit kaivannaistoimintaan ovat kasvussa, ja ala kiinnostaa kotimaisten toimijoiden lisäksi myös ulkomaisia yrityksiä. Investointeja hillitsee kuitenkin esimerkiksi alaa koskevan lainsäädännön jäykkyys.
Vauhtia kasvuun ulkomailta
Viranomaisten yksi merkittävimmistä haasteista on kaivannaisteollisuuden ympäristöjärjestelmän kehittäminen. Ennen vuoden 1997 yksityistämisen sallinutta lakia Brasilia ei juuri kannustanut ulkomaisten kaivannaisyritysten toimintaan Brasiliassa, mutta lain voimaantulon jälkeen myös ulkomailta tulevat sijoitukset ovat olleet tervetulleita. Valtion tavoitteena on ollut kasvattaa kaivannaisteollisuutta nopeasti ja parantaa sen tehokkuutta. Tämän vuoksi hallitus on tehnyt erilaisia toimenpiteitä yksityisiä toimijoita motivoidakseen.
Kaivannaistoiminnan merkityksen arvioidaan kasvavan huomattavasti lähivuosikymmenten aikana. Suomella on alalla paljon kokemusta, uusia innovaatioita, sekä kestävän ja ekotehokkaan kaivannaistoiminnan osaamista, joille Brasiliassa on kysyntää. Elintarvikkeiden ohella pääosa Brasilian viennistä Suomeen koostuu mineraaleista ja rautamalmista. Suomalaisista kaivannaistoimintayrityksistä Brasiliassa toimivat Larox Group, Metso Minerals, Outotec sekä Tamfelt.
Kaivannaisteollisuuden tulevaisuus lupaava
Vuonna 2011 Brasilian mineraalituotannon arvo oli 50 miljardia US-dollaria, mikä oli 28 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2010 (39 miljardia dollaria). Vuodesta 2009 vuoteen 2010 kasvua oli jopa 67 prosenttia. Viime vuosien parantunut kaivannaisteollisuuden tuotantotilanne on johtunut lähinnä mineraaliraaka-aineiden kysyntää heikentäneen kansainvälisen talouskriisin taittumisesta suurimmilla mineraalimarkkinoilla. Brasilian vientisektorin kasvu on ollut viime vuosina lähinnä Kiinasta tulleen kysynnän ansiota.
Vuosien 2001–2010 aikana Brasilian mineraalituotannon arvo kasvoi maailmanlaajuisen kasvun mukana huomattavat 550 prosenttia. Tuotanto oli vuonna 2001 arvoltaan 7,7 miljardia dollaria, vuonna 2011 sen arvo oli jo 50 miljardia dollaria. Vuoden 2011 arvion mukaan esimerkiksi kehittyvien talouksien kysynnän kasvun ansiosta mineraalituotanto tulee kasvamaan seuraavan kolmen vuoden aikana 10–15 prosenttia vuodessa.
Mineraalien kysyntää uskotaan nostavan talouskasvun lisäksi infrastruktuuriin suunnitellut sijoitukset. Erityisesti rakennus-, tuotanto- ja energiamarkkinoiden kasvu tulee lähivuosina lisäämään mineraalien tarvetta.
Geologisessa kartoituksessa puutteita
Vaikka mineraalien tuotantoon ja louhintaan sijoitetaan Brasiliassa paljon, niiden etsintään sijoitetaan suhteessa vähän. Vuosina 2009 ja 2010 maahan päätyi vain 3 prosenttia koko maailman yksityisistä mineraalien etsintään suunnatuista sijoituksista. Fraser-instituutin vuosina 2011–2012 tekemän kyselyn mukaan yleisimmät hidasteet Brasilian kaivannaisteollisuuteen sijoittamiseen ovat olleet verotusjärjestelmä, infrastruktuurin heikkoudet sekä korruptio.
Brasilia teki vuonna 2011 kaivannaisteollisuussuunnitelman (Plano Nacional de Mineração 2030) vuoteen 2030 saakka. Tavoitteena on vahvistaa teollisuusalan kestävää kehitystä seuraavan 20 vuoden ajan. Kaivannaisteollisuuden investointien odotetaan olevan kokonaisuudessaan 270 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä, ja lisäksi 80 miljardia sijoitetaan infrastruktuuriin ja logistiikkaan. Melkein kaikkien näiden investointien odotetaan tulevan yksityiseltä sektorilta. Vaikka Brasilian maa-alueen geologinen kartoitus on vielä ollut vaillinaista, suunnittelee maa geologisen kartoituksen kattavan koko maan vuoteen 2030 mennessä.
Kehityssuuntia kaivannaisteollisuudessa
Brasilian kaivannaisasetus on pysynyt samana vuodesta 1940, ja sen vanhanaikaisuus on aiheuttanut viime vuosina paljon väittelyä. Hallitus on työstänyt uutta asetusta, jonka täytäntöön panemiselle ei kuitenkaan ole päätetty määräaikaa. Siihen tulevia pääkohtia on kuitenkin jo luonnosteltu, ja lakiehdotuksen uskotaan jakautuvan kolmeen eri osaan. Ensimmäinen niistä koskisi toimilupia asettaen korkeammat sijoitusvaatimukset niiden haltijoille sekä aloittaen viralliset toimilupasopimukset, joita ei aikaisemmin ole ollut. Tämä lainkohta sisältäisi luultavasti myös sääntöjä toimilupien huutokaupasta sekä kotimaisen sisällön vaatimuksista toimiluvanhaltijoille.
Toinen lainkohta määräisi kansallisen kaivosasetuksia säätelevän valtuuston perustamisesta, ja kolmas koskisi veromuutoksia. Uuden kaivannaisasetuksen tavoitteena on houkutella uusia toimijoita, parantaa alan valvontaa ja korottaa kaivannaistoiminnan provisioita. Asetuksen seurauksena kaivosyritysten toimintakustannusten odotetaan kuitenkin nousevan jonkin verran. Uuden asetuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2013 aikana.
Suuri työllistäjä
Kaivannaisteollisuuden vahvuuksia Brasiliassa on esimerkiksi sen hyvä työllistävyys. Vuonna 2011 kaivannaisteollisuus työllisti suoraan yhteensä 165 000 työntekijää, ja koko kaivannaissektori yhteensä 2.1 miljoonaa henkeä, eli jokaista kaivannaisteollisuuden työpaikkaa kohden syntyi 13 siihen liittyvää työpaikkaa. Eikä kyseiseen lukuun ole laskettu mukaan esimerkiksi etsintä-, koekaivaus- ja suunnitteluvaiheiden työntekijöitä. Myös infrastruktuuri hyötyy kaivannaisteollisuudesta, sillä yritykset sijoittavat siihen kaivoskaupungeissa rakentaen usein esimerkiksi teitä ja rautateitä, sairaaloita, kouluja sekä muita palveluita syrjäisiinkin kohteisiin.
Hyödyistä huolimatta kaivannaisteollisuuden kehitys ja kasvu eivät ole ongelmattomia. Hyödyttääkseen mahdollisimman paljon kotimaisia markkinoita hallitus harkitsee provisiomaksun vaatimista yrityksiltä, joiden tuotannosta ei tule lisäarvoa kotimaahan, vaan jotka myyvät suurimman osan kaivamistaan mineraaleista ulkomaille. Kyseisen maksun käyttöönotto lisäisi kaivannaisteollisuuden yritysten tuottavuuspaineita.
Kritiikkiä toiminnasta
Yritykset kohtaavat myös paljon ympäristönsuojeluun liittyviä paineita. Esimerkiksi ehdotukset Amatsonin alueelle laajentumisesta ovat nostaneet suurta vastustusta ympäristöjärjestöjen keskuudessa. Brasilian suurin kaivosyhtiö Vale sai muun muassa Greenpeacin järjestämässä äänestyksessä vuonna 2012 ”maailman huonoimman yrityksen” Public Eye -palkinnon. Valea arvosteltiin lukuisista ympäristötuhoista ja ihmisoikeusrikkomuksista sekä Brasiliassa että ulkomailla.
Kritiikistä huolimatta Brasilian kaivannaisstandardeja pidetään yleisesti jo esimerkiksi Australian ja Kanadan tasoisina. Laite- ja palveluntoimittajat käyttävät huomattavan paljon aikaa ja energiaa paikallisten yhteisöjen kouluttamiseen sekä ympäristöystävällisemmän teknologian kehittämiseen.
Mia Saraste
Sara Sundqvist
Katja Karppinen-Njock