Bolivian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille
Talouspolitiikka Boliviassa jatkaa valtiojohtoista linjaansa. Luonnonvarat, kuten maakaasu ja mineraalit, ovat valtion omistuksessa ja valtion omistamat yrityksen muodostavat huomattavan osan maan taloudesta. Talouskasvua tuetaan julkisilla investoinneilla, mikä toisaalta syventää valtion velkaantumista.
Boliviaa hallitsee vasemmistopuolue, joka sekin on jakautunut kahtia nykyisen presidentti Luis Arcen sekä edellisen presidentin Evo Moralesin kannattajiin. Oppositio on vahvoilla maan liike-elämälle tärkeässä Santa Cruzin kaupungissa. Valtiojohtoisen kulutuksen ja investointien siivittämänä Bolivian talouskasvu on 4 %:n luokkaa 2022 ja 2023. Tämä on korkeampaa kuin muissa alueen maissa, mutta lähtötasokin on selvästi matalampi. Bolivian ostovoimapariteettikorjattu BKT/asukas on n. 9000 USD. Hallituksen vastainen liikehdintä ja lakkoilu sekä siihen liittynyt saarto Bolivian suurimmassa kaupungissa Santa Cruzissa hidastanut talouskasvua 2022.
Bolivian alijäämäinen valtiontalous on supistanut maan valuuttavarantoja jo noin kymmenen vuoden ajan. Mikäli kurssia ei muuteta kestävämmälle pohjalle, valuuttakurssin pitäminen nykytasolla on vaikeaa. Lähivuosina Bolivia voi kokea taloudellisen kriisin ja valuutan joko hallitun tai hallitsemattoman devalvaation. Myös ulkomaisten lainojen hoito vaikeutuu. Riskinä on, että maan olisi pakko suostua IMF:n ohjelmaan, mitä nykyhallinto poliittisista syistä vastustaa.
Bolivian päävientiartikkeli on maakaasu, jota se vie Argentiinaan ja Brasiliaan. Maakaasuvarat ovat kuitenkin hupenemassa ja tuotanto on laskenut lähes puoleen viime vuosikymmenen puolivälin huipputasosta. Litiumista on kaavailtu korvaajaa maakaasulle. Boliviassa on maailman suurin tunnettu ja vielä hyödyntämätön litium-varanto Salar de Uyunin suolatasongon alla. Bolivia etsii ulkomaisia investoijia litiumin tuotantoon, mutta maan maakaasuteollisuuden 2006 toteutetun kansallistamisen jälkeinen huono maine investoijien silmissä vaikeuttaa tällaisia suunnitelmia. Kiinnostuneista investoijista valtaosa on ollut kiinalaisia kaivosalan yhtiöitä.
Bolivian kanssa Suomen kauppa on hyvin pientä, vientimme on noin 5-6 miljoonaa euroa vuodessa ja tuonti lähes nollassa. Vientipotentiaalia voisi olla infrastruktuurihankkeissa ja kaivossektorilla. Boliviassa yrityksiltä edellytetään kuitenkin hyvin kärsivällistä ja pitkäjänteistä myyntityötä Bolivian valtionhallinnon tai valtion yritysten kanssa ennen tulosten syntymistä. Valtion puuttuminen talouteen, liian arvokas valuutta ja lainsäädännön mahdolliset nopeat muutokset tekevät Boliviasta vaikean toimintaympäristön kansainvälisille yrityksille.
Teksti: Antti Rytövuori, Suomen suurlähettiläs, Bolivia (sivuakkreditointi Limasta)