EU-maat suomalaisin silmin: Bulgaria – siellä ei pitkästy
Bulgarian pääministeri on vahva ja karismaattinen johtaja, jonka spontaanius sekä ihastuttaa että vihastuttaa. Maa on suurella innolla mukana Euroopan unionissa ja sen tärkeimpänä tavoitteena on tällä hetkellä Schengen-jäsenyys, kirjoittaa Suomen Bulgarian-suurlähettiläs Tarja Laitiainen.
Pääministeri Boyko Borissovin GERB-puolue sai rökälevoiton ensimmäisissä parlamenttivaaleissaan kesällä 2009 ja sen myötä liki enemmistön parlamenttiin. GERB – Kansalaiset Bulgarian eurooppalaisen kehityksen puolesta – on puolueena vielä leikkikouluiässä, 4-vuotias. Se on poliittisesti korrektin määritelmän mukaan keskusta-oikeistolainen ja kuuluu Euroopan parlamentissa EPP-ryhmään. Joku kuvaa puoluetta populistiseksi. Usein populististen puolueiden sanotaan menestyvän ennenkaikkea karismaattisen johtajan ansiosta. Toisaalta väitetään, ettei niillä aina ole selkeää ohjelmaa tai johdonmukaisia politiikkatavoitteita kaikille yhteiskunnan osa-alueille, kuten perinteisemmillä puolueilla, vaan ne keskittyvät joihinkin kysymyksiin, sellaisiin, joilla myös iltapäivälehtien lööpit myyvät. Ja että kansan edustajiksi tulee suurten vaalivoittojen myötä varsin kokemattomia lainlaatijoita. Kaikki kuvaukset sopivat GERB:iin.
Vaaleissa ainakin yksi suuri poliittinen linjaus pysyi ennallaan. GERB-hallitus jatkaa edeltäjänsä EU-linjalla. Edeltävä hallitus vei maan EU:n jäseneksi suurella innostuksella. Kansalaisten vankka usko Euroopan unioniin, tai ainakin perusbulgaarialaisen kristallinkirkas EU-preferenssi kansallisiin instituutioihin verrattuna toimii luontevana pohjana lähes kaikkien bulgarialaispuolueiden EU-myönteisyydelle.
Merkittävin ero edeltävän hallituksen painotuksiin on GERB:n laki&järjestys –linja. Puolue ilmoitti vaalikampanjassaan keskittyvänsä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption kitkemiseen Bulgarian yhteiskunnan rakenteista. GERB:n jytky perustuikin todennäköisesti kansan haluun paitsi rankaista edellistä hallitusta, myös toiveeseen, että joku keskittyisi todenteolla rikollisten saattamiseen telkien taakse.
Pääministeri onkin useaan otteeseen korostanut tätä. Kun hallitusta on syytetty poukkoilevasta politiikasta, tai linjausten ja konkreettisten askelten puutteesta jollain sektorilla, tai liiasta keskittymisestä näyttäviin poliisioperaatioihin rikollisjärjestöjä vastaan, on Borissovin vakiovastaus: ”Kansa valitsi meidät, jotta puhdistaisimme yhteiskunnan roistoista.”
Schengen-jäsenyys kaikkein tärkein
Bulgaria noudattaa tiukkaa finanssipolitiikkaa. Tämä politiikka on ollut johdonmukaista pitkään ja maan valuutta on jo toistakymmentä vuotta ollut sidottu valuuttakoriin, tänään euroon. Hallituksen tiukan levan politiikka tähtää euroon, vuosi sitten tärkein EU-tavoite oli päästä euroeteiseen ERM:iin. Tavoite ei ole vielä toteutunut, siitäkin syystä, että alijäämä oli viime vuonna suurempi kuin sen piti olla. Ymmärrettävistä syistä euro on ollut vähemmän esillä julkisuudessa viimeksi kuluneiden kuukausien aikana, mutta hallitus on jatkanut kurinalaista linjaansa ja kansallisen vakauspaktin valmistelua. Bulgarian veroaste on EU:n alhaisin eikä 10%:n palkka- ja yritysveroa haluta nostaa – tässä olemme selkeästi eri leireissä.
Viime kuukaudet hallituksen ykköstavoite EU-politiikassa on ollut mahdollisimman pikainen Schengen-jäsenyys. Aikarajaksi asetettiin maaliskuu 2011 ja siitä pidettiin tiukasti kiinni, vaikka jo jonkin aikaa näytti varmalta, ettei tavoite toteudu. Suomi kuuluu niiden muutaman Schengen-maan joukkoon, jotka jarruttelivat Bulgarian (ja Romanian) kiirettä. Olemme korostaneet tarvetta Schengen-alueen teknisten kriteerien täyttämiseen ja alleviivanneet, että tilannetta tulee tarkastella kokonaisuutena järjestelmän toimivuuden kannalta. Tässä on keskeisin hankauskohta EU-suhteissamme. Bulgarian mielestä käyttöön on otettu kaksoisstandardit, uusimmilta jäsenmailta vaaditaan enemmän kuin vanhemmilta on vaadittu.
Asiallisesti, joskaan ei juridisesti, tämä kytkeytyy arviointi- ja seurantamekanismiin (CVM, Cooperation and verification mechanism), joka luotiin Bulgarian ja Romanian liittyessä unioniin. Maat haluttiin jäseniksi, mutta tunnettiin tarvetta uudistuksiin OSA-sektorilla, mm. oikeuslaitosten toimivuuden parantamiseksi. Bulgarian hallitus sanoo ymmärtävänsä uudistusten tarpeen ja tekevänsä parhaansa niissä edistyäkseen, ei miellyttääkseen raportteja laativaa komissiota, vaan maan ja kansalaisten edun ajamiseksi. Olemme tästä yhtä mieltä, muutoksia tarvitaan, edelleen.
Kolmas merkittävä osa-alue, jossa emme ole samoilla linjoilla on luonnollisista syistä EU:n budjetti. Bulgaria unionin köyhimpänä jäsenmaana toivoo hyötyvänsä kasvavasta budjetista. Olenkin jo muutaman kerran joutunut vastaamaan kysymyksiin Suomen linjasta: Miksi EU-myönteinen Suomi nyt jarruttelee?
Muista kysymyksistä näkemyksemme ovat usein samansuuntaiset, joskin painotuseroja tietysti löytää, jos niitä ryhdytään hakemaan. Syyt painotuseroille löytyvät ennenkaikkea talouden realiteeteista, mikä on tietysti itsestäänselvyys, mutta korostuu bkt-eron suuruuden johdosta.
Borissovin parhaat: Ota lyhyempi suihku!
Boyko Borissov on vahva ja karismaattinen johtaja, jonka tyyli joko ihastuttaa tai vihastuttaa. Bulgarialaisia ilmeisesti enemmänkin ihastuttaa. Ainakin tämänhetkisten mielipidetutkimusten mukaan hänet valittaisiin presidentiksi ensi syksyn suorassa kansanvaalissa, mikäli hän päättää asettua ehdokkaaksi, vaikkakin hänen kannatuksensa on laskenut jo jonkin aikaa. Hän on suorapuheinen sutkauttelija, joka pitää julkisuudesta, ja jonka sanomiset ovat median ruisleipää. Muutama esimerkki:
Valtion budjetin tasapainottamiseksi säästöjen lisäksi valtion tulot tulisi saada kasvuun. Välittömiä veroja ei haluta nostaa, joten välilliset verot ovat vaihtoehto, josta on keskusteltu. Eräässä vaiheessa esillä oli vesimaksujen korotus. Pääministerin vastaus kansalaisen valittaessa jokapäiväisen hyödykkeen hinnan noususta tilanteessa, jossa palkka pysyy ennallaan, oli: ”Ota lyhyempi suihku, ei siellä veden alla tarvitse minuuttitolkulla oleilla.”
Muutama kuukausi sitten bulgarialaismedian otsikoita hallitsi tape-gate:n nimellä kulkenut salakuunteluskandaali. Kävi ilmi, että poliitikkojen ja korkeiden virkamiesten puheluja kuunneltiin varsin laajamittaisesti. Kuulin kommentteja, joiden mukaan tämä on ollut ”aina” maan tapa ja siksi ”normaalia”, toisten mielestä käytännössä on demokratian vastaisia piirteitä. Yksi median herkuttelun kohteista olivat julkistettujen nauhojen ne osat, joissa hallituksen jäsenten väliset skismat tulivat esille. Borissov medialle: ”Ei ministerieni tarvitse toisiaan rakastaa. Olen valinnut heidät tekemään töitä, enkä seurustelemaan keskenään.”
Tuorein esimerkki Borissovin spontaanisuudesta on muutaman päivän takainen. Lehdistä saa käsityksen, että hän yllätti opetusministerinsä antamalla tälle yleisön edessä pari tehtävää, kun he olivat yhdessä avaamassa kansallista innovaatiofoorumia. Opetusministerin pitäisi ensiksikin löytää tapa sitoa bulgarialaisnuoret valtion tukeman koulutuksen jälkeen työskentelemään Bulgariassa, sen sijaan, että nämä muuttaisivat ulkomaille. Toinen tehtävä koski ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka pitäisi saada ”myytyä” kotimaillensa heidän hyödynnettyään Bulgarian korkeakoulutusjärjestelmää. Jalkapalloilijanakin kunnostautunut pääministeri löysi analogian jalkapallomaailmasta: ”Jos klubi myy pelaajan toiselle hyötyy kaupasta myös myyvä osapuoli.” Opetusministeri muistutti vastauksessaan pääministerille, että Bulgaria on EU-maa, EU:ssa vallitsee liikkumisen vapaus ja jokainen voi vapaasti valita opiskelupaikkansa. Näinhän se on.
Tarja Laitiainen
Kirjoittaja toimii suurlähettiläänä Suomen Bulgarian-suurlähetystössä
Kolumni on osa sarjaa, jossa Suomen EU-maissa työskentelevät suurlähettiläät tarkastelevat asemamaansa suhdetta EU:hun suomalaisesta näkökulmasta.
- Espanja, EU:n tosiuskova - Markku Keinänen(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Iso-Britannia, vierastaa EU:ta, mutta pelaa muiden mukana - Pekka Huhtaniemi(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Irlanti, peiliin katsova Kelttitiikeri - Pertti Majanen(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Portugali, huhtikuuta odotellessa - Asko Numminen(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Latvia, löysi paikkansa Euroopassa - Maria Serenius(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Saksa, vastentahtoinen veturi - Harry Helenius(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Luxemburg, peruseurooppalainen - Marja Lehto(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Belgia, ollako vai eikö olla – Aapo Pölhö(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Ranska, EU-lippu Pariisissa, omat liput Bengasissa – Pilvi-Sisko Vierros(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Viro - Pohjois-Euroopan integroitunein maa? – Aleksi Härkönen (Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Alankomaat - aktiivinen EU:ssa, kansallisista lähtökohdista – Klaus Korhonen(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Italia, homo europeuksen koti - Petri Tuomi-Nikula(Linkki toiselle web-sivustolle.)