Bulgaria pohtii energiatulevaisuuttaan
Bulgarian energiapolitiikassa puhuttaa marraskuussa allekirjoitettu South Stream -sopimus, joka tulee muodostamaan uuden keskeisen venäläisen kaasun tuontiväylän Eurooppaan. Valmisteilla ollut Belenen ydinvoimalaprojekti on jäädytetty, ja ydinvoiman lisärakentamisesta on tulossa tammikuussa kansanäänestys. Uusiutuvan energian käytön ei odoteta nyt kasvavan entisenlaisesti.
Bulgarian energiapolitiikassa puhuttaa edelleen Venäjän kanssa 15.11.2012 allekirjoitettu sopimus South Stream -kaasuputken rakentamisesta. South Streamin toteutuminen on ollut hyvin keskeisesti Venäjän intresseissä, sillä se monipuolistaa Venäjän kaasunkuljetusreittejä ohittaen sen hankalaksi kumppaniksi kokeman Ukrainan.
Bulgarian ja Venäjän sopimuksen alustava kesto on 6+4 vuotta, mikä tarkoittaa sitä, että kuuden vuoden kaasunkuljetusten jälkeen Bulgarialla on oikeus neuvotella sopimus uusiksi koskien kaasun hintaa ja eräitä muita yksityiskohtia. Taustalla ovat Bulgarian suunnitelmat tuontikaasunsa lähteiden monipuolistamisesta.
Putken kautta on tarkoitus kuljettaa Eurooppaan 63 miljardia kuutiometriä kaasua, ja sen rakentamisen kustannuksiksi arvioitiin sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä 16 miljardia euroa (josta vähintään 3,3 miljardia euroa Bulgarian alueella). Tämä summa on kuitenkin elänyt ja kasvanut jatkuvasti. Putken rakentaminen oli tarkoitus aloittaa vielä joulukuussa 2012; ensimmäiset kaasukuljetukset on määrä suorittaa vuonna 2016. Täysi toimintakyky on tavoitteena saavuttaa vuonna 2018. Koska Bulgaria ei ole investoija, se ei kuitenkaan tule saamaan kuljetusmaksuja putkesta seuraavaan 15 vuoteen (jolloin nykylaskelman mukaan Bulgaria olisi maksanut puolet sen alueelle rakennettavan osuuden kustannuksista).
Kaasun hinta laskee, mutta kenelle?
Bulgarian intresseissä ollut South Stream -sopimukseen liittyvä kaasun hintojen laskeminen näyttäisi olevan toteutumassa: 1.1.2013 se tulee sopimuksen mukaan saamaan yli 20 prosentin alennuksen venäläisestä kaasusta. Venäläisen kaasun vanha sopimushinta oli 520 USD tuhannelta kuutiometriltä, uusi hinta tulisi olemaan noin 400–430 USD tuhannelta kuutiometriltä. Tämä tarkoittaa sitä, että Bulgariasta tulee edullisinta venäläistä kaasua maahantuova valtio niistä maista, jotka eivät investoi venäläisten kaasukenttien tutkimukseen.
Toinen asia on se, kuinka kaasun hinnanalennus realisoituu kuluttajahintoihin. Kaasun hinnasta on liikkunut bulgarialaisessa mediassa villejäkin spekulaatioita. Muun muassa Center of Study for Democracyn (CSD) tutkijat ovat todenneet, että todellinen tie kaasun hinnan laskemiseen olisi Venäjän energiamonopolin murtaminen. Tällä hetkellä Bulgaria maksaa huomattavasti enemmän venäläisestä kaasusta kuin esimerkiksi Saksa, jonka maksamaksi summaksi arvioidaan noin 300 USD tuhannelta kuutiometriltä. Sopimusta arvostelleet tahot ovat väittäneet 20 prosentin hinta-alen olevan silmälumetta sekä kritisoineet sitä, ettei Bulgaria tule saamaan kuljetusmaksuja vielä seuraaviin 15 vuoteen. Myös CSD on epäilevällä kannalla sen suhteen, muuntuuko kaasun hinnassa mitään tai paljoakaan kuluttajan eduksi.
Bulgaria oli viimeinen South Stream -sopimuksen allekirjoittanut maa. Sopimusneuvottelut olivat jumissa, koska Bulgaria vaati suoria kaasulähetyksiä välikäsien käytön sijaan. Tässä Bulgarian tarkoituksena oli suojata itseään Venäjän ja Ukrainan välillä talvina 2006 ja 2009 käytyjen kaasusotien kaltaisilta tilanteilta.
Myös muut putket mahdollisia
South Streamin kilpailija, länsimaiden ajama Nabucco on käytännössä jäädytetty hanke. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö jokin kaasuntuontireittejä monipuolistava ja South Streamille vaihtoehtoja tuova kaasuputki tulisi lähitulevaisuudessa toteutumaan. CSD:n energia-asiantuntijat uskovat, että olemassa on myös muita hankkeita, joiden toteutumistodennäköisyys saattaisi olla suurempi. Näitä voisivat olla Nabucco West, Kaspianmereltä tuleva Tanap (Trans-Anatolia Pipeline Project), joka kuljettaisi lähinnä azerikaasua, sekä useiden energiaväylien kauttakulku- ja sijaintimaa Italiasta tuleva Trans-Adriatic Pipeline (TAP).
Turkin läpi kulkevaan Tanapiin on suunnitteilla liitännäisputkia myös muista alueen maista. Turkki toivoo yhteistyötä Tanapin ja Nabucco Westin välillä. Suunnitelman mukaan Nabuccoon olisi tarkoitus kanavoida kaasua Azerbaidžanista, Turkmenistanista, Irakista sekä mahdollisesti myös Iranista.
Tärkeimmät energianlähteet ovat kuitenkin hiili ja ydinvoima
Vaikka kaasu nyt puhuttaakin, on syytä muistaa, ettei se suinkaan ole Bulgarian tärkein energianlähde. Vuonna 2008 energianlähteet jakautuivat sähkön ja lämmön tuotannossa seuraavasti: kotimainen hiili 38,1 %, ydinvoima 32,6 %, tuontihiili 16,0 %, kaasupolttoaineet 9,8 %, uusiutuvat energialähteet 2,0 %.
Kokonaispäästöt ovat vähentyneet puoleen sitten vuoden 1988, mutta eivät ole juurikaan vähentyneet 2000-luvun alusta. Uusiutuvien energianlähteiden osalta suurimman potentiaalin omaavat biomassa sekä vesivoima.
Bulgarian energiahuollon tuontiriippuvuus on öljyn osalta 100 % ja kaasun 92 %. Tuontikaasun osalta Bulgaria on täysin riippuvainen Venäjästä. Bulgarian hallitseva energiapoliittinen tavoite on koettaa vähentää riippuvuutta Venäjästä, joka tuottaa nyt yli 90 % Bulgarian käyttämästä ostoenergiasta. Venäjällä on kuitenkin Bulgariassa voimakas energialobby.
Belenen ydinvoimalahanke jäihin
Belenen suunnitteilla oleva ydinvoimala ja South Stream ovat käytännössä olleet sidottuja toisiinsa kummankin ollessa venäläisrahoitteinen hanke. Bulgarian hallitus etsi pitkään muitakin kuin venäläisiä rahoittajia Belenelle, mutta ei löytänyt niitä ja päätti tässä vaiheessa keskeyttää hankkeen. Ydinvoimalahankkeen jäädyttämisen jälkeen South Stream -sopimuksen allekirjoittaminen oli Bulgarian kannalta käytännössä välttämätöntä. Belene-hankkeeseen oli tässä vaiheessa jo ehditty upottaa melkoisesti rahaa ilman, että rakennuttamisesta oli edes ollut virallista sopimusta.
Belenen hankkeen jäädyttäminen maaliskuussa 2012 johti myös päätökseen laajentaa Tonavan rannalla sijaitsevaa Kozloduyn ydinvoimalaa seitsemännellä reaktorilla, jonka tulisi olla käyttövalmiina vuonna 2014. Tämä nostaisi voimalan energiatuottokykyä nykyisestä kahdestatuhannesta megawatista kolmeentuhanteen megawattiin.
Osittain voimakkaan ydinvoimalobbyn ja alhaisen ostovoiman luoma paradoksi on se, että bulgarialaiset kannattavat ydinvoiman lisäämistä, mutta kokevat samalla olevansa heikosti informoituja Belenestä. Tämän – sekä Belenen Venäjä-yhteyden – vuoksi nykyisen hallituksen Kozloduyn reaktorihanke on todennäköisesti suositumpi vaihtoehto kuin Belene. Bulgarian hallitus on järjestämässä 27.1.2013 kansanäänestyksen ydinvoiman lisärakentamisesta. Kansanäänestykseen tuleva kysymys on rakennettu muotoon: ”Pitäisikö Bulgarian tasavallassa kehittää ydinvoimaa uuden ydinvoimalan rakentamisen muodossa?”
Vihreän energian kurimus
Uusiutuva eli vihreä energia on Bulgariassa ajautunut vaikeuksiin, eikä sen kasvun odoteta toistaiseksi jatkuvan entisenlaisesti. Keskeinen ongelma on ollut se, että Bulgarian hallitus on seurannut eurooppalaisia trendejä ja puhunut uudesta energiapolitiikasta kuitenkaan riittävästi ymmärtämättä sen sisältöä.
Myös kansalaisten enemmistö ainakin jossain määrin karsastaa vihreää energiaa, sillä se yhdistetään kalliimpiin kuluttajahintoihin. Lisäksi Bulgarian politiikassa vaikuttaa voimakas ydinvoimalobby.
Mitä vihreän energian kanssa sitten on mennyt pieleen? Bulgarian energialaitos (NEK) myi energiaa hintaan, joka tuotti tappioita. Ensin nämä tappiot kaatuivat jakeluyhtiöiden niskaan ja sieltä ne ohjattiin vihreän energian projekteihin. Lopputulos oli, että uusiutuvan energian projektien kustannustehokkuus ja takaisinmaksukyky heikkenivät dramaattisesti. Tämä puolestaan ohjasi pankkien kiinnostuksen Bulgarian hallitukseen: se on parhaillaan Euroopan komission rikkomusoikeudenkäyntimenettelyn alla. Kaikki tahot, mukaan lukien kuluttajat hävisivät vihreän energian laajentamisyrityksessä; voidaan puhua vihreästä kuplasta. Nykyinen hallitus puolustautuu painottamalla, että sopimukset olivat edellisen hallituksen tekosia.
Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Bulgaria asettaa kaasussa toivonsa kolmeen pluralisoivaan vaihtoehtoon: Nabuccoon tai vaihtoehtoiseen länsilinjaan, Mustanmeren kaasuesiintymiin sekä liuskekivikaasuun. Elokuussa 2012 Bulgaria antoi ranskalaiselle Totalille viisivuotisen lisenssin etsiä ja tutkia Mustanmeren syvänmeren kaasu- ja mahdollisia öljyesiintymiä lähellä Romanian merirajaa vyöhykkeellä Khan Asparukh 1-21. Total tutkii alueen yhdessä itävaltalaisen OMV:n ja espanjalaisen Repsolin kanssa. Hankkeen yhteiskustannuksiksi on arvioitu ainakin miljardi euroa. Romanian puolelta vastaavia esiintymiä on jo varmistettu. Bulgarialaiset asiantuntijat arvioivat optimistisesti, että kaasua tulisi löytymään alueelta ainakin 40–80 miljardin kuutiometrin verran ja että sen käyttöönotto voitaisiin aloittaa jo 2017.
Bulgarian hallitus suhtautuu positiivisesti kaikkien energialähteiden kehittämiseen. Tutkijoiden mukaan tämä viestii siitä, ettei hallituksella ole täysin realistista energiastrategiaa, sekä siitä, että hallitusta vaivaa suunnittelun ja tietotaidon puute.
CSD:n tutkijat arvioivat keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä Venäjän menettävän asemiaan Bulgarian energiantoimittajana. Tähän vaikuttaisivat muut kaasun lähteet, kuten mahdolliset Nabucco-West tai Tanap. Toinen Moskovassa varmasti huolta aiheuttava tekijä on monin paikoin Itä-Euroopasta löydetty liuskekivikaasu. Asiantuntijat uskovat, että hallituksen ehdoton ei liuskekivikaasukartoitukselle Bulgariassa tulee pian kaatumaan. Tätä nopeuttaisivat suurten EU-maiden, eritoten Saksan, päätökset poistaa estonsa liuskekivikaasulle.
Bulgariaa vaivaa heikko energiatehokkuus, jonka suurimmat taustatekijät ovat kommunismin perinnössä ja nykyisessä suhteellisen alhaisessa elintasossa. Energiatehokkuuden parantaminen vaatisi huomattavien summien panostamista. Bulgariassa ei ole vielä tehty luotettavaa kokonaisvaltaista taustaselvitystä asian suhteen.
Linkkejä:
Bulgarian valtion energiastrategia (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Center of Study for Democracy (CSD)(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Mikko Saarinen