Itävallan terveydenhuollon uudistuksia

Väestön ikääntyminen, liikkuvuuden lisääntyminen, maaseudun väestön väheneminen ja siten myös puute terveysalan ammattilaisista asettavat haasteita terveydenhoitojärjestelmälle myös Itävallassa. Perinteiset rajat terveyslaitosten, terveydenhuoltoalan ja sosiaalitoimen välillä hämärtyvät. Uudet teknologiat tukevat ennaltaehkäisyn tarvetta ja parantavat kommunikaatiota terveyshoitoalan henkilökunnan välillä.

Digitaaliset teknologiat mahdollistavat kohdennetumman terveydenhoidon, samalla ne asettavat haasteita tietosuojaan ja –turvaan. Kyse on lisäpalvelusta, ei henkilökohtaisen kanssakäymisen korvaamisesta. Koronakriisi on edesauttanut positiivista suhtautumista digitaalisen teknologian mahdollisuuksiin.

Terveydenhuoltojärjestelmä ensiluokkainen, mutta kallis

Itävallan terveydenhoitojärjestelmä on ensiluokkainen, mutta kallis. Julkisen terveydenhuollon menot nielevät 10,4 % Itävallan BTK:sta (2019), mikä on kolmanneksi eniten EU-maista  (Saksan ja Ranskan jälkeen). 42 % terveydenhuollon menoista uppoaa sairaaloihin, kuntoutukseen ja hoivakoteihin, vain neljännes avohoitoon. Sosiaaliturvamaksuja maksetaan Itävallassa enemmän kuin monissa muissa EU-maissa. Järjestelmä kärsii rakenteellisesta epätasa-arvosta ylimitoitetun sairaalajärjestelmän ja alikehittyneen poliklinikkasektorin välillä. Lyhyet, rajoitetut aukioloajat ja pitkät jonot yleislääkäreillä ajavat ihmisiä poliklinikoihin.

Kalliiksi terveydenhoidon tekee myös federalistinen järjestelmä.  Lainsäädäntö ja vastuu jakautuvat sekä liittohallitukselle että maakuntien (Bundesländer) hallituksille. Vastuita on hajautettu myös sairaskassoille ja etujärjestöille. Terveyspalveluja tarjoavat sekä julkiset että yksityiset toimijat. Jokaisella osavaltiolla on oma terveydenhuollon osasto (Gesunheitsfond), ja päätökset tehdään osavaltiotasolla. Ominaista Itävallalle on myös sosiaalikumppanuusjärjestelmän (Sozialpartnerschaft) vahva vaikutus lainsäädännössä.

Maan on lisättävä tehokkuutta julkisella puolella ja varmistettava julkisen rahoituksen kestävyys pitkällä tähtäimellä. Väki vanhenee, eläkemaksuihin ja terveydenhoitokustannuksiin kuluu enemmän rahaa. Ongelma on myös lääkärien puute: 2/3 yleislääkäreistä on yli 55-vuotiaita ja eläköitymässä lähitulevaisuudessa.

Sosiaaliturvalaitosten määrä vähentynyt radikaalisti

Maassa oli vielä vuonna 2019 yhteensä 21 eri sosiaaliturvalaitosta.  Joulukuussa 2018 liittokokous päätti vähentää niiden määrän viiteen. Uudistus astui voimaan tammikuussa 2020. Samalla yhdeksän alueellista sairaskassaa sulautui yhdeksi ainoaksi Itävallan sairaskassaksi (ÖGK= Österreichische Gesundheitskasse). Uudistuksella on tarkoitus vähentää hallinnollisia kustannuksia sekä löytää uusia säästömahdollisuuksia.

Digital Roadmap Austria

Itävallan konservatiivihallituksen (joka hajosi toukokuussa 2019, uudet vaalit pidettiin 29.9.2019, nykyinen hallitus koostuu konservatiiveista ja Vihreistä) alulle pistämä digitaalisuunnitelma, Digital Roadmap Austria, on jaettu 12 pääperiaatteeseen, joka pitää sisällään noin 150 toimenpidettä. Digital Roadmap on dynaaminen strategiapaperi, jonka on tarkoitus mukautua uusiin tilanteisiin nopeasti kehittyvän digitalisaation maailmassa. Sen kehittämisessä on ollut mukana yli 100 asiantuntijaa kaikista ministeriöistä, kunnallisista sosiaalivakuutuslaitoksista, terveysalan tutkimuslaitoksista sekä sosiaali- ja terveysalan instituutioista.

Terveydenhuollon kohdalla Digital Roadmap on päättänyt seuraavista toimenpiteistä:

• Maanlaajuisen sähköisen terveydenhuollon asiakirjan toteutus ja kehittäminen, ns. ELGA (Elektronische Gesundheitsakte), osittain jo käytössä, helpottaa terveystietojen saamista niin hoitavien kuin hoidettavan näkökulmasta; myös sähköinen lääkerekisteri on jo käytössä (lääkärin määräämät lääkkeet, jotka voi hakea apteekista, tallennetaan vuodeksi ns. lääkerekisteriin).
• Sähköinen rokotuspassi ja neuvolakorttia vastaava äiti-lapsi –kortti (Mutter-Kind-Pass)
• Korona edisti myös sähköisten neuvontapalvelujen luomista koko kansalle, hotline 1450.
• Tärkeimpien potilastietojen kehittäminen (verenpaine, allergiat, lääkeaineallergiat) siten, että ne ovat nähtävillä jopa rajojen ulkopuolella potilaan suostumuksella.
• Avustusjärjestelmien laaja käyttöönotto vanhemman väestön ja erityistarpeisten henkilöiden tueksi.
• Puitteiden luominen sähköisille palveluille, esim. etälääketieteelle

 

Digitalisaation läpivieminen vaatii myös muutosta asenteissa ja arvomaailmassa. Koronakriisi on auttanut tässä. Jotta kaikki ihmiset Itävallassa saisivat digitalisaatiosta kaiken hyödyn, pyrkii maa ottamaan vuoteen 2025 mennessä johtava roolin digitalisaation innovaatiojohtajana. Visioiden mukaan yrittäjät toimivat digitalouden moottoreina, ja työntekijät hyötyvät digitaalisen työmaailman ja talouselämän korkealaatuisista työpaikoista.

Lääkärikeskusten perustaminen suunniteltua hitaampaa

Itävallan tavoitteena oli luoda vuoteen 2021 mennessä 75 uutta lääkärikeskusta. Tahti on ollut hitaampaa: tällä hetkellä toiminnassa on 25 keskusta. Uusissa keskuksissa työskentelee vähintään kolme lääkäriä ja yksi diplomisairaanhoitaja, jolloin keskusten aukioloajat voivat olla jopa 40–50 tuntia viikossa. Tämä on suuri parannus nykyisiin omalääkäreiden vastaanottoihin, joiden on oltava lain puolesta auki ainoastaan 20–25 h viikossa. Lisäksi sopimus määrittelee, että lääkärien sairastuessa keskuksissa työskentelee sijainen. Saman katon alla työskentelee myös muita terveydenhuollon ammattilaisia fysioterapeuteista psykologeihin. Lääkäreille sopimus tuo helpotusta erityisesti hallinnon alalla. Lisäksi ns. Pauschal-Honorar (kertapalkkio) mahdollistaa sen, ettei lääkärin tarvitse enää ilmoittaa jokaista toimenpidettä erikseen sairaskassoille, jolloin aikaa potilaalle jää enemmän. Nämä ensisijaisen hoidon yksiköt (Primärversorgungseinheit =PVE) ovat lisä nykyisiin lääkäripalveluihin.

 

Teksti: Petra Hedman, Team Finland -koordinaattori ja Sanna Sipilä-Axnix, Business Finland, Austria