Puurakentaminen kiihtyy Australiassa

Massiivipuurakentaminen on vasta pääsemässä vauhtiin Australiassa. Maassa on aina käytetty puuta paljon omakotitalojen rakenteisiin, mutta kyseessä ovat edelleen lähes täysin ns. avopaneeliratkaisut. Kasvupotentiaali on huikea rakennusbuumin edelleen jatkuessa. Varsinkin lisääntyvä pienkerrostalorakentaminen on merkittävä mahdollisuus puun käytölle. Paljon kysytyn monikerroslevyn (CLT) lisäksi uusia mahdollisuuksia syntyy myös esimerkiksi liimapuulle (gluelam), viilupuulle (LVL) ja todennäköisesti myös lämpökäsitellylle puulle (thermowood). Lisäksi Australian kuljetusalalla saattaisi olla kysyntää korkealaatuiselle koivuvanerille.

Tiukentuneet laatumääräykset ja pula ammattitaitoisesta rakennustyövoimasta vahvistavat puurakentamisen kysyntää vauhdikkaasti Australiassa. Tähän asti puurakentaminen on maassa ollut lähinnä avopaneeliratkaisuja, mutta nyt insinööripuutuotteiden kysyntä kasvaa nopeasti. Stora Enson monikerroslevyt (CLT) ovat jo tunnettuja, mutta myös esimerkiksi liimapuulle alkaa olla kysyntää. Niin ikään lämpökäsitellyn puun mahdollisuudet vaikuttavat hyviltä.

Samoin kuluttajien halu pienempään energiankulutukseen ohjaa rakentamista. Aikaisemmin halvan energian Australiassa talot ovat vuotaneet lämmityksen ja viilennyksen saman tien ulos, mutta nyt lämmityksessä säästävien puurakenteiden sekä esimerkiksi monilasi-ikkunoiden menekki kasvaa. Itävaltalaiset yritykset ovatkin olleet markkinoinnissaan todella aktiivisia.

Samalla puukerrostaloja rakentavien australialaisten yritysten määrä on kasvussa, aikaisemmin sektorilla toimi käytännössä vain Lendlease-yhtiö.

Lainsäädännön muutos mahdollistaa korkeammat rakennukset

Vuoden 2016 muutos Australian lainsäädännössä mahdollistaa entistä korkeampien puurakenteisten talojen rakentamisen.  Nykyään rakennukset voivat yltää 25 metriin, eli ne voivat olla noin 8–9-kerroksisia. Ennen lainsäädännön muutosta rakennukset saivat olla vain kolmikerroksisia.

Materiaalin hyödyt

Puurakenteisia taloja on Australiassa markkinoitu esimerkiksi niiden pienemmän ekologisen jalanjäljen takia.

Rakennuksia voi lämmittää ja viilentää tehokkaasti; puurakennukset voivat siis auttaa säästämään lämmityskuluissa. Melbournen puurakenteisen Forté-rakennuksen asukkaat ovat raportoineet esimerkiksi 25 prosentin laskua sähkölaskuissaan.

 Myös nopea ja hiljainen rakennustapa valmiiksi tehtaalla rakennettujen elementtien takia on herättänyt myönteistä huomiota. Esimerkiksi herkempien ympäristöjen lähellä (koulut, sairaalat) puurakentaminen nähtäisiin kustannustehokkaampana.

Puurakentamisen vahvana etuna nähdään siis tehtailla valmiiksi rakennetut elementit. Tämä helpottaa rakentamista, kun osaavasta työvoimasta on pula. Materiaali on myös kevyttä verrattuna teräkseen ja betoniin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tarvita yhtä kalliita ja massiivisia pohjatöitä.

Australian ensimmäinen CLT-tehdas

Australian ensimmäinen monikerroslevyjä (CLT, Cross laminated timber) valmistava tehdas avautunee vuoden 2017 aikana Albury-Wodongassa. Uusiseelantilainen XLam-yhtiö on ensimmäinen CLT:n tuottaja eteläisellä pallonpuoliskolla. Raaka-aineena tehtaalla käytetään paikallista mäntyä ja sen on määrä tuottaa 60 000 m³ valmista CLT:tä vuosittain. Tehdas työllistäisi reilut 50 ihmistä.

Tehdas on saanut 2,5 miljoonaa dollaria rahoitusta Australian liittovaltion Next Generation Manufacturing Investment -ohjelman kautta.

Puurakentamisen keskeisen elementin, CLT-levyn, yhtenä rakennusmateriaalina käytetty mänty kasvaa Australiassa Eurooppaa tuplasti nopeammin. Tällä hetkellä CLT:tä tuodaan mm. Stora Ensolta, Meyeriltä, Timberitä ja Novatopilta. Kysynnän ennustetaan kaksinkertaistuvan viime vuodesta. Silti ennustettu kysyntä on vielä aivan liian vähäistä uuden tehtaan kapasiteetille. Toisaalta taas paikallinen tehdas nostaa taatusti kysyntää, koska materiaalista tulee paikallisille rakentajille uskottavampi Australian olosuhteisiin.

Lendlease-yhtiöllä on CLT-elementtien ja -komponenttien tehdas Sydneyssä, mutta siellä ei valmisteta itse materiaalia.

Puurakennukset Australiassa

Lendlease-yhtiö on käyttänyt massiivipuumateriaalia kahdessa projektissa Melbournessa: Australian ensimmäisessä CLT-rakennuksessa (Forté) ja julkisessa kirjastorakennuksessa Library at the Dock. Rakennusmateriaalit tuotiin Australiaan Stora Enson Itävallan CLT-yksiköstä.

Xlam-yhtiön tehtaan suunniteltu tuotantomäärä vastaisi uutta Forté-rakennusta joka viikko.

Lendleasen kolmas puurakenteinen talo International House Sydney rakennetaan CLT:stä ja liimapuusta (glue laminated timber, glulam). Myös tämän kohteen päärakennusaine tulee Stora Ensolta.

Lendlease toteuttaa myös Uuden Etelä-Walesin ensimmäisen puurakenteisen julkisen rakennuksen Community Hubin Länsi-Sydneyssä.

Lendlease ja Impact Investment Group suunnittelevat myös Australian korkeinta puurakenteista taloa Brisbaneen. Rakennus olisi, kiinnostavaa kyllä, 45 metriä korkea ja 10-kerroksinen. CLT:tä käytettäisiin rakennuksen lattioihin, hissikuiluihin ja portaisiin. Liimapuuta puolestaan käytettäisiin palkkeihin ja pylväisiin. Rakennuksessa olisi LED-valaistus, ilmastointi ja katolla sadevedenkerääjä. Rakennuksen pitäisi olla valmis marraskuussa 2018.

Mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

Fakta on, ettei raaka-aine ole Australiassa halvempaa kuin Euroopassa ja työvoimakustannukset ovat Australiassa usein erittäin suuret. Ulkomaisilla yhtiöillä on siis menestymismahdollisuuksia Australian puumarkkinoilla. Lisäksi Australian puuteollisuus perustuu plantaasimetsiin, joista havupuu loppuu ennustetulla käyttöasteella 30–35 vuodessa. (Uusia istutusmetsäinvestointeja on kuitenkin odotettavissa: esimerkiksi Victorian osavaltio julkisti vuosien 2017–18 budjetissa 110 miljoonan dollarin investoinnin Latrobe Valleyn istutuksiin. Lisäksi pääministeri Malcolm Turnbullin hallitus julkisti neljän miljoonan dollarin National Institute for Forest Products Innovation -investoinnin.)

Tänä vuonna alkavat EU:n ja Australian väliset vapaakauppasopimusneuvottelut mahdollistavat todennäköisesti standardien yhdenmukaistamisen ja siten eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisen.

Suomen puurakentamisen mahdollisuudet Australiassa ovat ehdottomasti keskittyminen pidemmälle jalostettuihin ja korkean laadun tuotteisiin, insinööripuutuotteisiin.

Kuten sanottu, liimapuulla on jo kasvavaa kysyntää. Kiinnostavaa on nähdä, saadaanko markkinat auki lämpökäsitellylle puulle. Myös ikkunoiden ja ovien markkinat ovat kiinnostavat, tosin niissä paikalliset paloturvavaatimukset – "bush fire ratings" – saattavat muodostua markkinoillepääsyn esteiksi.

Suomalaisten puutuotteiden kasvava kilpailuetu on niiden jäljitettävyys – Australiassakin rakentajat ja kuluttajat alkavat olla entistä kiinnostuneempia materiaalin alkuperästä ja kestävästä hankintaketjusta. Puurakentamisen kasvaessa vauhdikkaasti nyt onkin oikea aika tutkia Australian tarjoamia mahdollisuuksia.

Antti Niemelä
Elina Asikainen