Australian uusi ympäristöpolitiikka

Pääministeri Tony Abbottin johtaman konservatiivisen koalitiohallituksen näkökulmasta talouden kilpailukyky ja talouskasvun edistäminen menevät ympäristökysymysten edelle. Australia vastustaa EU:n ja Yhdysvaltain ajamaa hiilidioksidiveroa ja kansainvälistä päästökauppajärjestelmää. Maailmanperintökomitealta tulleen varoituksen mukaan Australialla on helmikuuhun aikaa todistaa Ison valliriutan suojelun edistyvän.

Australian Iso valliriutta on yksi UNESCOn maailmanperintökohteista. Kuva:Flickr/greg.road.trip

Ilmastokysymykset olivat näkyvästi esillä Abbottin Pohjois-Amerikan vierailulla kesäkuussa.  Sen aikana hän tapasi Kanadan pääministeri Harperin, Yhdysvaltain presidentti Obaman sekä YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin. Obama pitää ilmastonmuutosta keskeisenä ongelmana ja puoltaa päästökauppaa. Ban Ki-moon yrittää puolestaan motivoida jäsenmaita hyväksymään ensi vuonna uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen.

Yhdysvallat ja EU ovat turhaan yrittäneet saada ilmastoasiat mukaan marraskuussa Brisbanessa pidettävän G-20- huippukokouksen agendalle. Puheenjohtajana Australia haluaa keskittyä edistämään maailmanlaajuista talouskasvua sekä veronkierron estämistä. Australian mukaan ilmastokysymysten käsittelyä varten on jo olemassa suuri joukko muita instituutioita, minkä takia aiheeseen liittyvät keskustelutkin voidaan hoitaa näillä sopivammilla foorumeilla.

Hiilidioksidivero kumottaneen – investoinnit säilyvät

Australiassa ilmastonmuutokseen liittyvä tietoisuus on muutaman vuoden notkahduksen jälkeen taas lisääntymässä. Arvostetun kansainvälisten suhteiden tutkimusinstituutti Lowyn tuoreen mielipidetiedustelun mukaan kaksi kolmasosaa kansasta toivoo hallituksen ottavan aktiivisen roolin ilmastonmuutoksen torjumisessa. Hallituksen prioriteettina on kuitenkin kohentaa Australian kansainvälistä kilpailukykyä ja palauttaa valtion budjetti ylijäämäiseksi. Tavoitteena on uusien investointien ja infrastruktuurirakentamisen esteeksi koetun byrokratian vähentäminen. Hiilidioksidivero kumotaan lähiviikkoina, mutta tiedossa ei ole uutta suunnitelmaa päästöjen hillitsemiseksi.

Hallitus ei kannata päästökauppajärjestelmää. Parlamentissa sen ylähuoneen, senaatin, enemmistö ei tue päästökauppaa korvaamaan tarkoitettua suunnitelmaa (Direct Action Plan), jonka puitteissa yrityksille maksettaisiin korvausta niiden vapaaehtoisista ympäristötoimista.

Uusiutuviin energiamuotoihin suunnatut investoinnit sen sijaan säilyvät toistaiseksi parlamentin tahdosta. Valtion omistama puhtaan energian sijoitusyhtiö Clean Energy Finance Corporation jatkaa sittenkin toimintaansa, ja tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä jää toistaiseksi voimaan.

Maailmanperintökomitea hylkäsi esityksen Tasmanian sademetsien pienennyksestä. Kuva:Flickr/Grant Williamson

Maailmanperintökomitealta varoitus Australialle

Australian ympäristöpolitiikka on nyttemmin joutunut kriittisen kansainvälisen tarkkailun kohteeksi. UNESCOn maailmanperintökomitea, jonka jäsen Suomikin on, käsitteli kesäkuussa Qatarissa Australian suunnitelmia vauhdittaa Ison valliriutan halki kulkevaa mineraalivientiä sekä pienentää Tasmanian sademetsän suojelualuetta. Molemmat alueet ovat UNESCOn maailmanperintökohteita.

Hallitus haluaa vauhdittaa kivihiilen ja maakaasun vientiä Queenslandin osavaltiosta laajentamalla Ison valliriutan läheisyydessä olevaa Abbott Pointin satamaa. Kokouksessaan maailmanperintökomitea antoi Australialle varoituksen Ison valliriutan joutumisesta vaarassa olevien kohteiden listalle. Australian on raportoitava suojelutoimien etenemisestä ensi vuoden helmikuuhun mennessä, minkä jälkeen komitea päättää valliriutan statuksesta. 

Tasmanian suojeltujen sademetsien (Tasmanian Wilderness World Heritage) osalta hallitus esitti tammikuussa komitealle, että viime vuonna Australian edellisen hallituksen esityksestä 172 000 hehtaarilla laajennettua suojelualuetta pienennettäisiin 74 000 hehtaarilla. Perustelujen mukaan laajennuksella on ollut kielteisiä vaikutuksia Tasmanian metsäteollisuuteen ja työllisyyteen.  Komitea hylkäsi esityksen perusteettomana.

Pasi Patokallio ja Maria Uotila

ympäristönsuojelu