Australia uudistaa bioturvallisuuslakia ja elintarviketuontisäädöksiä

Australia on tunnettu tiukoista bioturvallisuusvaatimuksistaan. Tuleva bioturvallisuuslaki ei tuo tähän muutosta, mutta helpottaa kuitenkin ruuan tuontia maahan.

Terveysvaatimukset ovat niinikään tiukkoja, mutta myös tällä saralla Australia ymmärtää, että kaupan helpottaminen on kaikkien etu.  Erityisesti EU-maiden kanssa Australia on valmis kehittämään ruuanvalmistusmaiden omien sertifikaattien hyväksymistä osana maahantuontiprosessia.

Sähköiset järjestelmät antavat elintarvikkeiden ja bioturvallisuuden piiriin kuuluvien tuotteiden maahantuojille kattavan tiedon kuhunkin tuotteeseen kohdistuvista vaatimuksista.

Bioturvallisuus on Australialle elintärkeää. Vaikka maan uusittu bioturvallisuuslaki rajoittaa kauppaa vähentämällä maahantuonnin mahdollisuuksia tiukoilla vaatimuksillaan, muutokset sertifioinnin suhteen tuovat hieman helpotusta maan kauppakumppaneille. Muutokset koskevat lähinnä sitä, millaisen sertifikaatin Australian viranomaiset hyväksyvät tuontitavaran alkuperästä ja sisällöstä. Vastaisuudessa sertifikaatin suhteen voidaan olla joustavampia, mutta Australia kuitenkin säilyttää nykyisen bioturvallisuustasonsa.

Bioturvallisuuden riskianalyysi korvaa nykyisen tuonnin riskianalyysin, mutta uudessa laissa muita suuria muutoksia ei ole odotettavissa. Uusi BIRA (Biosecurity Import Risk Analysis) sisältää suositellut toimenpiteet ja ohjeistukset Australian bioturvallisuuden turvaamiseksi. Se on siis osa uutta bioturvallisuuslakia, joka saataneen voimaan vuoden 2015 aikana. Ensimmäiset versiot BIRA:sta ovat Australian hallituksen sivuilla: http://www.agriculture.gov.au/biosecurity/legislation/new-biosecurity-legislation/draft-regulations(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Kuka tahansa voi lähettää maatalousministeriölle kommenttinsa BIRA:sta joulukuun 16. päivään saakka: http://www.agriculture.gov.au/biosecurity/legislation/new-biosecurity-legislation/online-submission(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Uuden BIRA-prosessin kulku riippuu tuotteesta ja siitä, miten hyvin se tunnetaan. Jos tutkinta on suoritettu jo aikaisemmin, ei sitä tarvitse tehdä uudestaan. Hakemukset priorisoidaan resurssien mukaan. Tutkinnalle on asetettu 30 kuukauden maksimikesto ja uutena lisänä on myös BIRA-yhteyshenkilö, jolta voi kysyä omasta hakemuksesta ja sen edistymisestä. Tämän lisäksi juuri uudistetusta ja julkaistusta BICON-tietokannasta voi itse tarkistaa, mitä on sallittua tuoda maahan ja mitä ei: https://bicon.agriculture.gov.au/BiconWeb4.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Tuontielintarvikkeiden tarkastussuunnitelma (IFIS, Imported Food Inspection Scheme) on täysin erillinen BIRA:sta. Jos elintarvike ei täytä bioturvallisuusehtoja, se ei pääse maahan, eikä IFIS:in tarvitse edes suorittaa tarkastuksia, sillä bioturvallisuus tulee aina ensin.

Kaikki maahan tuodut elintarvikkeet ovat Australian säännösten alaisia. Suuren riskin elintarvikkeiden tuonnille voidaan vaatia tuojamaan hallituksen myöntämä sertifikaatti, joka takaa valmistusprosessin noudattavan säädöksiä. Ilman sertifikaattia tuote ei pääse maahan.

Mahdollinen riski riippuu aina ruoasta ja tutkinnassa pidetään silmällä aina tiettyjä taudinaiheuttajia, jotka eivät ole sallittuja. IFIS julkaisee internetsivun, josta käy ilmi, mitä saa ja ei saa tuoda Australiaan. Sivuilla on myös selitys tarkastusprosessin kulusta. Tällä pyritään läpinäkyvyyteen ja selkeyteen, jotta yritysten olisi helpompaa lähettää hakemuksensa ja tuoda elintarvikkeita maahan.

Yksi tärkeimmistä vaikuttavista tekijöistä elintarvikkeiden arvioinnissa on lämpökäsittely. Vääränlainen lämpökäsittely saattaa johtaa terveysriskeihin. Lämpökäsittelyn eri tasot, esimerkiksi lämpötilakriteerit, tullaan vastaisuudessa sisällyttämään julkaisuihin.

Tulevaisuudessa IFIS saattaa muuttaa ruoan ja elintarvikkeiden määritelmiä ja skaalaa sekä niiden testitapoja. Myös testausten määrää rajalla saatetaan vähentää IFIS:in muutosten myötä.

Ennen kuin mitään naudanlihaa voidaan tuoda maahan, on vakuutettava, että se on Australian säännösten mukaista. Hullun lehmän taudin eli BSE:n (Bovine Spongiform Encephalopathy) välttämiseksi vain luvan saaneet maat saavat tuoda naudanlihaa Australiaan ja vain hallituksen sertifioima liha hyväksytään. Luvan voi saada läpäisemällä ruokaturvallisuusarvioinnin, jossa liha testataan BSE:n varalta. Arvioinnin suorittaa Food Standards Australia New Zealand (FSANZ).  Tuoreen lihan tuomiseksi tulee myös suorittaa bioturvallisuusriskianalyysi.

SPS-keskustelu pyöri vahvasti erityisesti juuston riskianalyysin sekä naudan- ja porsaanlihan ympärillä. Kaikkien maahantuotujen elintarvikkeiden, eläinten tai kasvien tulee täyttää bioturvallisuus- ja IFIS-vaatimukset tai muuten ne lähetetään takaisin tai tuhottavaksi.  

Kuva: Rob Mitchell
Hullun lehmän taudin välttämiseksi vain luvan saaneet maat saavat tuoda naudanlihaa Australiaan ja vain hallituksen sertifioima liha hyväksytään.