Australia - maailman kestävin kansantalous?
Australian talous kasvaa 26. vuotta peräkkäin. Kahden vuoden päästä maa saavuttaa yhtäjaksoisen talouskasvun maailmanennätyksen. Samppanjat ovat jo valmiina, sillä Australian talouden ylämäki näyttää jatkuvan. Pienet myrskytkään eivät käännä Australian suuntaa, sillä maan talous on kenties maailman vastustuskykyisin kriiseille. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen romahdus ja suuret kaivosteollisuuden irtisanomiset eivät Australian makrotaloutta pahemmin heilauttaneet. Mantereen kokoisessa maassa joustavuus toimii - ihmiset muuttavat työn mukana ja uutta työtä syntyy aina jossain.
Australian talous kasvoi kirjanpitovuonna 2015–2016 (1.7.–30.6.) kaikkiaan 3,3 prosenttia. Saavutus on kova, Australia on jo nyt yksi maailman rikkaimmista maista. Maailmanpankin mukaan vain Luxemburgin, Sveitsin, Norjan ja Qatarin bruttokansantuote per henkilö on korkeampi. Seuraaville viidelle vuodelle EIU (Economist Intelligence Unit) ennustaa keskimäärin 2,8 prosentin talouskasvua.
Kovia lukuja maasta, jossa on keskusteltu viimeiset pari vuotta siitä, että Australia on jonkinmoisessa talousahdingossa. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen romahdus ajoi toimintaansa tehostaneet kaivosjätit joukkoirtisanomisiin. Kiinan kasvun hidastuminen on näkynyt Australian perinteisten vientituotteiden kysynnän heikkoutena. Kaivossektorin ulkopuoliset kotimaiset investoinnit eivät ole kasvaneet odotetusti. Kotimarkkinoilla palkkojen kasvun pysähtyminen ja asuntojen hintojen kymmenien prosenttien nousu ohjaa rahaa kulutuksesta asumiseen, samalla kun keskuspankki varoittelee suuren asuntotuotannon mahdollisesti aiheuttamasta vaikutuksesta hintoihin.
Todellisuudessa Australia on kuitenkin äärimmäisen joustava ja vastustuskykyinen talous. Jättipalkkaiset kaivostyöläiset ovat muuttaneet muualle maahan normaalipalkkaisten töiden perässä. Kotimarkkinakysyntä on kohdallaan ja väestönkasvu pitää rakennusbuumin voimissaan, itse asiassa asuntojen vauhdikkaasta tuotannosta huolimatta ainakin Commonwealth-pankki ennustaa jopa uutta rakennusbuumia nykyisen perään. Vientiyritysten määrä on räjähdysmäisessä kasvussa.
Viimeisimpien tilastojen mukaan työttömyys on pudonnut 5,6 prosenttiin työvoimasta, vaikka osa-aikatyön osuus onkin lisääntynyt. Samalla Commonwealth-pankin arvion mukaan pahimmat kaivosuutiset ovat jo takanapäin. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kehitys näyttää seuraavat vuodet rauhallisemmalta.
Australian talous on kasvanut keskeytyksettä jo 25 vuotta. Tämän lajin kehittyneiden maiden maailmanennätys on Alankomailla, siellä talous kasvoi 27 vuotta putkeen vuosina 1981–2008. Suomen ennätys on 15 vuotta (1992–2007). Australiassa tulee siis parin vuoden päästä talouskasvun maailmanennätysmaa, jos yllätyksiä ei tapahdu.
Intian–Tyynenmeren alue Australian runsaudensarvi
Maailman talousvalta liukuu vääjäämättä Intian–Tyynenmeren alueelle. Samalla koko maailmantalouden painopiste siirtyy ennenkokematonta vauhtia – 143 kilometriä vuodessa – kohti itää. Vuonna 2025 painopisteen ennustetaan olevan itä–länsi-akselilla idemmässä kuin se oli ajanlaskumme alussa, itäisten sivilisaatioiden loisteessa.
Aasian keskiluokka määrittää monessa mielessä maailman talouskasvua ja sen suuntaa. Reilun kymmenen vuoden kuluttua keskiluokkaisia aasialaisia lienee yli kolme miljardia. Australian asiat ovat erinomaisesti. Maan sijainti Intian–Tyynenmeren alueen keskilinjalla ja talouden vahva sitoutuminen vapaaseen kauppaan koko alueen kanssa sekä maan vankkumaton suosio elin-, matkailu- ja opiskeluympäristönä takaavat Australialle asiakkaita myös tulevina vuosina.
Esimerkiksi Aasia janoaa koko ajan lisää koulutus- ja matkailupalveluita. Niissä molemmissa Australia on erittäin kilpailukykyinen. Maassa on jo nyt noin 150 000 kiinalaista opiskelijaa. Suuri valliriutta, Sydneyn satama-alue ja Uluru ovat esimerkkejä koko maailman tuntemista matkailunähtävyyksistä, jotka vetävät aasialaisia puoleensa. Kiinalaisia maahan saapuu jo yli miljoona vuodessa.
Australian suuri vahvuus on kytkeytyneisyys Intian–Tyynenmeren alueeseen. Ennen kaikkea henkilötasolla Australia on aasialaisten unelmien manner. Monet siellä myös asuvat ja opiskelevat ja käyvät sitten kauppaa kotimaidensa ja Australian välillä. Infrastruktuurin tasolla kytkeytyneisyys vahvistuu myös jatkuvasti, esimerkiksi lentoyhteydet Australian ja Kiinan eri kaupunkien välillä alkavat olla huippuluokkaa.
Samaan aikaan myös kauppasopimusten muodostamat linkit syvenevät entisestään.
Maailmantalouden uusi kauppajärjestys
Australia ei enää ole syrjäseutu uudessa Intia–Tyynimerikeskisessä maailmassa. Erityisesti taloudessa ja kaupassa Australian rooli on yhä keskeisempi. Maailman suurin alueellinen vapaakauppasopimus, Tyynenmeren kumppanuussopimus (TPP, Trans-Pacific Partnership), etenee kohti ratifiointia sekä Australiassa että 11 muussa maassa. Sopimukset pääkauppakumppanien Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean kanssa ovat jo voimassa.
Vuoden 2015 lopussa voimaantulleeseen Australia–Kiina-vapaakauppasopimukseen kohdistuu erityisen kovia odotuksia. Tuloksia on myös nähty: erityisesti maataloustuotteiden vienti Australiasta Kiinaan on komeassa kasvussa. Esimerkiksi viinin vienti on kasvanut alkuvuonna noin 60 prosenttia, hummerien vienti kolminkertaistunut ja kirsikoidenkin vienti kaksinkertaistunut.
Kun vielä neuvottelut Indonesian kanssa saatiin uudelleen käyntiin ja keskustelut Intiankin kanssa etenevät omaa hidasta tahtiaan, Australian vapaakauppasopimukset kattavat muutaman vuoden sisällä koko maailmantalouden keskiön.
Australia ja EU aloittavat toivottavasti omat neuvottelunsa vuonna 2017. Nämä neuvottelut ovat tärkeitä myös suomalaisille yrityksille. Australia on monelle sillanpääasema koko Aasian talousalueelle. Lisäksi lähes kaikkien kilpailijoiden markkinoillepääsy on jo vapaakauppasopimusten helpottamaa.
Kestääkö Australian talous kaikki myrskyt?
Vaikka Australian talous onkin poikkeuksellisen joustava, muovautuva ja vastustuskykyinen, niin jotkin myrskyt saisivat taatusti senkin ainakin hetkiseksi polvilleen. Kiinan talouden hidastuminen olisi ongelma Kiina-riippuvaisen Australian lamaan. Ennen kaikkea kiinalaisen keskiluokan tulokehityksen pysähtyminen tuntuisi Australiassa. Kiinan urbaani keskiluokka kuluttaa Australiassa eniten kaikista matkailijoista.
Kotimaan osalta asuntojen hintojen romahdus voisi aiheuttaa notkahduksen talouskasvuun. Vaikka hinnat varsinkin Sydneyssä ja Melbournessa ovat nousseet hurjasti, niin mitään selkeää hintakuplaa Australiassa ei kuitenkaan asiantuntijoiden mukaan ole, vaikka keskuspankki asuntojenrakennusbuumista varoitteleekin. Palkkataso on heikommasta kasvusta huolimatta kova ja Melbournen ja Sydneyn nettoväestönkasvu on sellainen, että asuntojen hintojen pitääkin nousta rakennusbuumista huolimatta. Melbourne kasvaa vuodessa yhden Lahden ja Sydney yhden Kouvolan verran.
Suurin asuntojen hintojen kasvun luoma haaste lienee kotitalouksien velkaantuminen. Tänä vuonna Australian kotitaloudet ohittivat Sveitsin kotitaloudet maailman velkaisimpina kotitalouksina. Velkaa Australian kotitalouksilla on noin 125 prosenttia bruttokansantuotteesta. Uusi velka on pääsääntöisesti juuri asuntovelkaa, sillä vaikka lyhytaikainen kulutusvelka on kovassa 40 prosentin kasvussa, niin vastaavasti autolainat ovat laskussa. Kotitaloudet käyttävät nyt Deutsche Bankin mukaan keskimäärin 66 prosenttia tuloistaan asuntovelan maksamiseen. Niinpä pienikin kupru asuntojen hinnoissa saattaisi aiheuttaa ongelmia osalle kotitalouksista, varsinkin kun velkavipua on usein käytetty maksimaalisesti.
Australia kytkeytyneessä maailmassa
Australian talous on perinteisesti perustunut maatalouteen ja raaka-aineisiin. Käsillään työtä tekevät tradesmanit ovat olleet australialaisten kansakuntakuvan kantava voima. Pääministeri Malcolm Turnbullin hallitus pyrkii kääntämään tämän "työmiesyhteiskunnan" innovaatioyhteiskunnaksi.
Australiassa asuvalle on selviö, että uudessa digitaalisesti ja fyysisesti kytkeytyneemmässä maailmassa tradesman-Australia ei ole kilpailukykyinen. Vientiyritysten määrän nopea nousu kertoo kuitenkin siitä, että monella muulla alalla Australia on hyvinkin kilpailukykyinen ja australialaisten yritysten tulevaisuus näyttää valoisalta. Osa vientiyritysten määrän kasvusta johtuu yksinkertaisesti Australian dollarin heikkenemisestä, joka on parantanut yritysten kilpailukykyä. Samalla kuitenkin nimenomaan nettikaupan lisääntyminen on bisnesjärjestöjen mukaan avannut vientiovet monille uusille yrityksille. Etäisyys muusta maailmasta ei ole enää este.
Innovaatiotalouden kehitystä on Australiassa hidastanut tutkijoiden, yliopistojen ja yritysten heikko yhteistyö, joka OECD:n arvion mukaan on järjestön jäsenmaista heikoimmalla tolalla. Juuri tämän ongelman ratkaisuun maan hallitus paneutuu. Laadukas maahanmuutto ja koulutus ovat puolestaan saaneet aikaan sen, että australialaiset ovat yksi maailman osaavimmista kansakunnista. Eli innovaatiotaloudeksi muuttumisen avaimet ovat australialaisten omissa vahvoissa käsissä.
Suomen ja suomalaisten yritysten kannattaakin pyrkiä innovaatioyhteistyöhön australialaisten yritysten, yliopistojen ja organisaatioiden kanssa juuri nyt. Australia on nyt ja tulevaisuudessa suurien mahdollisuuksien markkina ja jalansija maailmantalouden avainalueelle. Maasta kasvaa väkisinkin innovaatiotalous tulevina vuosina. Ne maat ja yritykset jotka ovat alusta lähtien mukana Australian taipaleella hyötyvät taatusti uudistuvan talouden kasvumahdollisuuksista ja kytkeytyneisyydestä Intian–Tyynenmeren alueelle.
Antti Niemelä