Kokemuksia Uruguayn Fray Bentosin ja Kouvolan koulukumppanuushankkeesta

Jos Uruguay on Latinalaisen Amerikan Suomi, on Fray Bentos Uruguayn Kouvola. Nämä kaksi paikkakuntaa ovat suunnilleen samankokoisia alle sadantuhannen asukkaan kaupunkeja, joissa molemmissa merkittävä työllistäjä on suomalainen selluteollisuus ja molemmista löytyy Unescon listaama historiallinen tehdasmiljöö. Heinäkuusta 2018 alkaen Fray Bentosia ja Kouvolaa on yhdistänyt myös Suomen Opetushallituksen (OPH) ja Uruguayn vastaavan Administración Nacional de Educación Pública (ANEP) yhdessä tukema koulukumppanuusprojekti. Projektin pyrkimyksenä on saattaa yhteen kaupunkien koululaitoksia ala-asteista ammattikouluihin kulttuurivaihdon kautta. Fray Bentosista käsin koulukumppanuusprojektin koordinaattorina on toiminut heinäkuusta alkaen Helsingin yliopistosta valmistumisen kynnyksellä oleva opettajaopiskelija Reetta Harkko. Haastattelimme Suomen Buenos Airesin suurlähetystössä Reettaa hänen tähänastisista kokemuksista projektin koordinaattorina ja elämisestä Fray Bentosissa.

Reetta, Miten päädyit mukaan Fray Bentosin ja Kouvolan väliseen koulukumppanuusprojektiin? Mikä sai sinut innostumaan hankkeesta?

Viimeistelin viime keväänä graduani, joten valmistumisen jälkeinen työllistyminen tuli yhä ajankohtaisemmaksi. Olin alun perin katsellut pääasiassa viestintään liittyviä paikkoja, mutta sattumalta silmääni osui lista Opetushallituksen mainostamista EDUFI-harjoitteluista. Koska koulutus on itselleni sydämen asia, ja koen kulttuurienvälisen ymmärryksen syventämisen äärimmäisen tärkeäksi, päätin hakea mukaan ohjelmaan. Lisäplussana oli vielä se, että pääsin matkustamaan Etelä-Amerikkaan, jossa minulle on tarjoutunut mahdollisuus kehittää espanjan perustaitojen osaamistani.

Mikä on tehtäväsi koulukumppanuusprojektissa?

Oma roolini on olla linkkinä, motivoijana ja suunnittelijana Uruguayn Fray Bentosin ja Suomen Kouvolan ala-, ylä- ja ammattikoulujen välisessä kulttuurivaihdossa. Varsinkin alussa oma toimenkuvani oli vahvasti sidoksissa paikalliseen koulutusjärjestelmään, eri oppilaitoksiin ja oppilaisiin tutustumisessa. Sain myös vierailla monissa luokkahuoneissa esittelemässä Suomea. Tällä hetkellä meillä on mukana 6 oppilaitosta, mutta projektin herättämän innostuksen perusteella näyttää siltä, että tulevaisuudessa koulukumppanuuslaitosten määrä kasvaa.

Mikä on hankkeen tavoitteena?

Kumppanuusprojekti pyörähti käyntiin heinäkuussa 2018. Tänä lukukautena ystävyyskoulujen opiskelijat esittelevät omaa kulttuuriaan ystävyyskouluilleen esimerkiksi kansallisten juhlapyhien, kulttuurivaikuttajien ja paikallisturismin teemojen kautta. Oppimistavoitteena on innostaa oppilaat molemmissa maissa luomaan sisältöjä, jotka eivät perustu pelkkään tiedonhakuun, vaan myös haastavat oppilaat uudenlaisten taitojen hyödyntämiseen ja ongelmanratkaisuun. Oppilaat saavat valita esitysten muodon itse, esimerkiksi videoiden tekeminen innostaa kovasti nuoria. Koska yhteisenä kielenä koulujen välillä on englanti, tarkoituksena on myös rohkaista oppilaita käyttämään kieltä ennakkoluulottomasti. Ideaalitilanteessa kaikille tarjoutuu mahdollisuus nähdä kiinnostavia kulttuurieroja, mutta myös ymmärtää, miten samankaltaista arkielämä voi silti olla toisella puolella maailmaa. Marraskuun aikana olisi tarkoitus vaihtaa oppilaiden tekemiä ”infopaketteja” maiden välillä, ja joulukuun alussa projektin ensimmäinen sykli päättyy. Tavoitteenamme on rakentaa kestäviä kumppanuussuhteita, joten olisi ideaalia, jos koulut pystyisivät tämän hankkeen antaman alkusysäyksen jälkeen tekemään jonkinlaista kulttuurinvaihtoa joka lukukausi.

Miten hanke on otettu vastaan? Keitä ovat hankkeen aktiivisimmat osallistujat?

Hanke on otettu erityisen hyvin vastaan ruohonjuuritasolla, eli opettajien ja oppilaiden keskuudessa. Työskentely kouluissa ja tekemäni luokkavierailut ovat ehdottomasti tämän työn parasta antia! Vaikka englannin käyttö luokkahuoneissa ei usein ole opiskelijoille täysin luontevaa, olen todistanut rohkeaa heittäytymistä uudenlaisiin kommunikaatiotilanteisiin. Projektin suunnittelu ja toteuttaminen on tapahtunut suurimmaksi osaksi yhteistyönä aktiivisten opettajakunnan jäsenien kanssa, ja myös rehtoreilta saatu tuki on ollut korvaamatonta.

Millaista on työskennellä ja elää Fray Bentosissa?

Oma espanjan kielen tasoni oli tänne tullessani hieman liian matala, jotta olisin voinut nauttia täysillä joka hetkestä, mutta lapsilta ja nuorilta on löytynyt paljon ymmärrystä ja kärsivällisyyttä. Fray Bentos on rauhallinen ja leppeä kaupunki, josta löytyy paljon vastakohtaisuutta kauniin luonnon ja rustiikkisen historian välillä. Väillä Fray Bentos on tuntunut itselleni hieman pieneltä, mutta onnekseni olen saanut vierailla myös muun muassa itärannikolla, Montevideossa sekä pohjois-Uruguayn Riverassa.

Minkälainen käsitys paikallisilla on Suomesta?

Varsinkin Fray Bentosissa paikallisten mielikuvat ovat vahvasti sidoksissa UPM:n sellutehtaaseen, joka on ollut täällä nyt noin kymmenisen vuotta. Tänne tehdas on tuonut mukanaan työllisyyttä, ja UPM sekä Kemira osallistuvat myös usein paikallisiin projekteihin sponsoreina. Koulutussektorilla kiinnostus Suomen koulujärjestelmää kohtaan on ollut suurta, sillä maine ”maailman parhaasta koulutuksesta” on kiirinyt myös tänne saakka. Suomi ei välttämättä ole kaikista huomiota herättävin maa, mutta monet Uruguayssa ovat tietoisia Suomen kauniista luonnosta ja turvallisesta yhteiskunnasta.

Mitä olet oppinut hankeen aikana Uruguaysta?

Uruguay jää usein isompien naapureidensa varjoon, mutta itselleni tämä maa ollut täynnä iloisia yllätyksiä. Ihmisten avoimuus, yhteisöllisten aktiviteettien kuten jalkapallon seuraamisen ja maten jakamisen merkitys ja luonnon kauneus ovat ehdottomasti laajentaneet omaa ymmärrystäni uruguaylaisuudesta.

Tulevaisuudensuunnitelmia?

Palattuani vuoden vaihteen tiimoilla Suomeen toivon löytäväni uusia mahdollisuuksia koulutuksen saralta, ja erityisesti kansainvälistymisen, kulttuurienvälisen kommunikaation ja kielten opettamisen teemojen parista. En tiedä kutsuuko traditionaalinen opetustyö itseäni tällä hetkellä, mutta erilaiset projektit ja tutkimustyö ovat lähellä sydäntäni.

Kiitos haastattelusta, onnea ja menestystä koulukumppanuusprojektin luotsaamiseen!

Kiitos!