Argentiinan energia

Argentiinan luonnonvarat ovat huomattavat. Energiantuotanto on perustunut fossiilisten polttoaineiden käyttöön (kaasu ja öljy), mutta myös vesi- ja ydinvoimaa käytetään.

Argentiinan energiatuotantoon käytettävät luonnonvarat ovat huomattavat, ja maa onkin merkittävä energiantuottaja ja -kuluttaja Latinalaisessa Amerikassa. Argentiina on neljänneksi suurin öljyntuottaja ja suurin kaasuntuottaja ja -viejä. Kokonaisenergiatarpeesta muodostavat 90-prosenttisesti öljy ja kaasu. Maa on erittäin riippuvainen kaasusta (lähes 50 prosenttia energiantarpeesta). Maa on myös yksi maailman kolmestakymmenestä suurimmasta sähköntuottajasta ja vuoden 2007 tilastojen mukaan Argentiina on Etelä-Amerikan neljänneksi suurin sähköntuottajamaa. Fossiilisilla polttoaineilla käyvät lämpövoimalat (yhteensä 26) tuottavan suurimman osan (reilut 50 prosenttia) maan sähköntarpeesta. Vesivoimalla tuotetaan noin neljäkymmentä prosenttia ja loput ydinvoimalla. Uusiutuvien energialähteiden käyttö on vielä vähäistä.

Maakaasu

Argentiinalla on suuret maakaasuvarat, ja ne ovat noin 450 miljardia kuutiota. Argentiina on ollut Latinalaisen Amerikan suurimpia kaasunviejiä. Tuotanto on viime vuosina vähentynyt, ja Meksiko on ohittanut Argentiinan Etelä-Amerikan suurimpana kaasutuottajana. Argentiina on kuitenkin edelleen yksi maailman kahdestakymmenestä suurimmasta maakaasutuottajamaasta. Vuoden 2007 tilastojen mukaan tuotanto oli noin 51 miljardia kuutiota. Kulutus oli melko lähellä tuotantoa, sillä kulutus vuodelta 2007 oli noin 44 miljardia kuutiota.

Öljy

Argentiina on Latinalaisen Amerikan neljänneksi suurin öljyntuottaja (suurempia Venezuela, Meksiko, Brasilia) - päivätuotanto vuonna 2006 oli 770 000 tynnyriä, josta alle 40 prosenttia menee vientiin. Argentiinan öljyvarannot ovat noin 2,6 miljardia barrelia ja osuutensa maailman öljyvarannoista on noin 0,2 prosenttia. Argentiinan öljytuotanto on viime vuosikymmenen aikana vähentynyt 25 prosenttia, mikä johtuu enimmäkseen investointien puutteesta. Kulutus on viimeisen viiden vuoden aikana tasaiseen tahtiin noussut. Hallitus on viime vuosina pyrkinyt yrityksille suunnatuilla helpotuksilla edistamaan öljyn myyntiä enemmän kotimaan markkinoille.

Ydinvoima

Argentinassa on kaksi ydinvoimalaa toiminnassa. Maahan on suunnitteilla kolmas ydinvoimala, joka tämänhetkisten suunnitelmien mukaan otetaan käyttöön vuonna 2010. Haasteita ydinvoimasektorilla ovat teknisen osaamisen kehittäminen sekä kokemus ydinjätteiden loppusijoittamisesta.

Vesivoima

Vesivoimalla on tärkeä rooli Argentiinan energiasektorilla. Vesivoimaan maalla on valtavat varat hyödynnettäväksi maan pohjois- ja itärajoilla sekä eteläosissa virtaavissa joissa. Kuitenkin Argentiinassa vesivoimaa hyödynnetään vain osittain. Vesivoimaloita on Argentiinassa yhteensä 16. Paraguayn rajalla oleva Yacyretán vesivoimala on argentiinalais-paraguaylaisessa yhteisomistuksessa. Yacyretá on Argentiinan suurin vesivoimala. Tällä hetkellä voimalaitosta uudistetaan vesipatoa nostamalla 7 metriä yhteensä 83 metriin. Projektin päätavoitteena on kasvattaa sähköntuotantoa 60 prosenttia.

Energiapolitiikkaa

Energia-kysymys on Argentiinassa keskeinen, sillä maan öljyn ja kaasuntuotanto on laskenut ja tulee edelleen laskemaan tulevaisuudessa. Arvioiden mukaan Argentiinalla oli kymmenen vuotta sitten 25 prosenttia enemmän öljyvarantoja ja melkein puolet enemmän maakaasuvarantoja. Maa menetti vuosien 2004–2008 välisenä aikana jopa 50 prosenttia maakaasuvarannoista ja 16 prosenttia raakaöljyvarannoista. Energiankysyntä on kuitenkin kasvanut - CAMMESAn (Compañia Administradora del Mercado Mayorista Eléctrico) vuosittaisen energiaraportin 2008 mukaan energiankysyntä on lisääntynyt 2,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Raportin mukaan asuntojen ja pienten kuluttajien kulutus on noussut, kun taas teollisuuden kulutus on pysynyt vakaana.

Energiasaannin turvaaminen ja energiakriisiin vastaaminen onkin maan talouden tärkeimpiä kysymyksiä tällä hetkellä. Syitä kriisiin on ollut pitkälti kuluttajille alhaista sähkönhintaa ylläpitävä energiapolitiikka ja tästä johtuvat investointien sekä vaihtoehtoisten energialähteiden puute. Argentiinan vuoden 2001 talouskriisin seurauksena sähkön hinta jätettiin alhaiseksi eikä se ole viime vuosina noussut yhdessä voimakkaasti nousseen inflaation kanssa. Hinnat eivät ole aina kattaneet yritysten kustannuksia ja useat energiasektorin yritykset ovat joutuneet velkautumaan. Alhainen hinta, voimakas talouskasvu ja tästä johtunut sähkön kysynnän lisääntyminen ovat johtaneet sähköpulaan ja ongelmiin sähkönjakelussa erityisesti kuumina kesäkuukausina (ilmastointilaitteet). Tilanne on johtanut sektorin ali-investointeihin ja alitarjontaan, mikä puolestaan johti vuoden 2004 energiakriisiin. Energiayhtiöiden huonot katteet eivät ole motivoineet energiatuotantoon eivätkä investointeihin energiavaranto-jen kehittämiseksi.

Vuoden 2004 energiakriisin seurauksena luotiin useita toimenpiteitä energiamarkkinoiden uudelleenjärjestelemiseksi. Luotiin muun muassa kansallinen valtion energiayhtiö Enarsa, mikä kasvatti valtion osuutta energiamarkkinoilla 1990-luvun yksityistämisen jälkeen. Vuonna 2006 kehitettiin Energia Plus -ohjelma, jonka tarkoituksena on kasvavaan sähkökysyntään vastaaminen - ohjelman kautta etuoi-keuden sähkönkulutukseen saivat kotitaloudet ja pienteollisuus ja sähköintensiivinen teollisuus joutui uudelleenjärjestelmään kulutuksensa. Vuonna 2008 kehitettiin Gas Plus -ohjelma, jonka puitteissa puolestaan pyritään edistämään investointeja kaasutuotantoon ja -tutkimukseen.

Argentiinan vuosien 2004–2008 kansallinen energiaohjelma (Plan Energético Nacional) sisältää useita toimenpiteitä. Näistä merkittävimmät ovat vuoden 2007 lopussa implementoitu energian järkevän ja tehokkaan käytön ohjelma, joka huomioi muun muassa energian kestävän käytön tärkeyden ja sisältää lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpiteitä niin kuluttaja- kuin yrityssektorilla. Kansallisohjelmaan kuuluvat lisäksi maakaasulla tuotetun energian tehokkuusohjelma, maakaasun tuottavuusohjelma sekä muun muassa lämpövoimaloiden korjaukset, Rio Granden vesivoimalan muuntajan korjaus ja Yacyretan padon tuotannon tehostaminen.

Vuodesta 2003 alkaen hallitus on esittänyt sähkönhinnan nostoa, erityisesti yrityksille - kuluttajahintoja on pidetty alhaalla sisäpoliittisista syistä. Sähkönhintaa myös kuluttajille on kuitenkin jouduttu nostamaan vuodesta 2008 eteenpäin. Viimeiset hinnankorotukset kongressin täytevaalien jälkeen kesällä 2009 johtivat protesteihin ja hintakorotukset ovat kongressin käsittelyssä loppuvuodesta 2009.

Energian vienti ja tuonti vaikuttavat suuresti Argentiinan suhteisiin muiden Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Muun muassa Argentiinan ja Chilen poliittisiin suhteisiin energiatilanne vaikuttaa voimakkaasti Chilen ollessa riippuvainen argentiinalaisesta kaasusta. Argentiinan Boliviasta tuoman kaasun määrä on viime vuosina vähentynyt (jopa 50 prosenttia vähemmän kuin maiden välinen kaasusopimus olettaa). Argentiinan ja Venezuelan välillä on ollut suunnitteilla kaasuputki. Argentiinan ja Paraguayn välisissä suhteissa Yacyretan vesivoimalalla on tärkeä rooli. Brasiliaan Argentiina vei ennen talouskriisiään energiaa, enimmäkseen öljyä ja kaasua. Tällä hetkellä Argentiina myös tuo energiaa Brasiliasta. Uruguayhin Argentiina vie öljyä ja kaasu ja viedyn energian määrä on viime aikoina noussut erityisesti Uruguayn energiatarpeesta johtuen.

Vaihtoehtoiset energialähteet

Argentiina pyrkii energiapulansa vuoksi etsimään myös vaihtoehtoisia energialähteitä ja vähentämään riippuvuuttaan öljystä ja maakaasusta. Saasteettomia vaihtoehtoja kuten vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaa sekä bioenergiaa ja maalämmön käyttöä pyritään edistämään myös ympäristökysymysten takia. Vuoden 2006 lopussa säädettiin uusiutuvaa energiankäyttöä edistävä laki, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä 8 prosenttia maan energiantuotannosta tulee uusiutuvista energialähteistä. Tavoitteen saavuttamiseksi vaadittaisiin vähintään 3000 MW projekteja tuuli- ja biomassaenergian sekä pienten vesivoimaloiden (alle 30 MW) kehittämisessä. Energiamuotojen suhteellisiksi osuuksiksi on arvioitu vuonna 2016:

• tuuli noin 70 prosenttia,
• biomassa 16 prosenttia,
• vesivoima 15 prosenttia,
• aurinkovoima 1 prosentti ja
• maalämpö 1 prosentti.

Lain puitteissa on muun maussa annettu verohelpotuksia. Hallituksen budjetti ohjelmaan on 2,5 miljardia dollaria 15 vuoden aikana. Argentiina liittyi kansainväliseen uusiutuvan energian järjestöön (International Renewable Energy Agency, Irena) vuonna 2009.

Tuulivoima

Tuulivoimalla on Argentiinassa pitkät perinteet ,ja pampan ja Patagonian alueella on yksi maailman suurimmista tuulimylly keskittymistä (noin 400 000 myllyä). Ensimmäinen kaupallinen tuulivoimala perustettiin Chubutin provinssiin vuonna 1994 (500 KW). Argentiinalla on tällä hetkellä 13 tuulivoimalaa yhteensä 6 provinssissa, ja ne tuottavat yhteensä 29,7 MW. Patagonian alueella on erittäin suuri tuulienergiapotentiaali, joka arvioidaan kymmenkertaiseksi verrattuna Argentiinan öljystä saatavaan energiaan. Kuitenkin suurin osa tästä energiapotentiaalista on hyödyntämättä ja syy on alhaisissa hinnoissa eivätkä kannusteet tee tuulivoimaa tarpeeksi houkuttelevaksi. Tuulivoiman osuus on toistaiseksi vähäinen, mutta kustannusten pienentyessä siitä tulee muodostumaan vakavasti otettava energiamuoto.

Kansallinen tuulienergiasuunnitelma pyrkii muun muassa kolmen vuoden sisällä kehittämään yhteensä 300 MW tuottavat tuulivoimalat ja ensimmäinen näistä (50-60 MW) on kehitteillä Chutubin provinssiin ja toisia voimaloita suunnitellaan muun muassa Santa Cruzin ja Buenos Airesin provinsseihin. Energiaministeriön arvioiden mukaan sekä kansallisen suunnitelman että yksityisten sijoitusten puitteissa tuotanto kasvaisi yhteensä 2000 MW:iin.

Aurinkovoima

Aurinkovoimaa käytetään lähinnä maan pohjoisosissa. Aurinkovoimasta hyödynnettiin vuoden 2005 tilastojen mukaan ainoastaan 81 MW h, joka on vähemmän kuin 0,1 prosenttia koko energian tuotannosta. Aurinkovoiman rajoitteeksi muodostuu sen kallis hinta. Aurinkoenergiaan pyritään kuitenkin panosta-maan muiden vaihtoehtoisenergiamuotojen rinnalla.

Bioenergia

• Biomassa

Biomassan käyttö on Argentiinassa lisääntymässä. Jujuyn maakunnassa varsinkin puuhiilen hyväksikäyttö rauta- ja terästeollisuudessa on tärkeää, ja myös eukalyptus-istutuksilla on sama käyttötarkoitus. Toinen merkityksellinen biomassan hyväksikäyttömuoto on käytettyjen sokeriruokojen jätteet, joita hyödynnetään polttoaineena sokeritehtaissa. Biomassan käyttö on kuitenkin vielä huomattavasti vähäisempää kuin potentiaaliset käyttömahdollisuudet. Vuonna 2008 energiaministeriö teki yhteistyössä FAO:n kanssa tutkimuksen biomassan käyttömahdollisuuksista.

• Biopolttoaineet

Argentiina on neljänneksi suurin biodieselin tuottaja ja merkittävä viejämaa. Huhtikuussa 2006 säädettiin biopolttoaineiden käyttöä säätelevä laki, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä 5 prosenttia kaikesta maassa käytetystä dieselistä on biodieseliä. Samana vuonna 2006 alettiin yksityisten rahoittajien toimesta myös rahoittaa 250-300 miljoonalla dollarilla biopolttoaineen (bioetanolin) kehittämistä (maissista ja sokeriruokosta) Santa Fen provinssissa. Paitsi että työllistävät vaikutukset ovat suuria, tavoitteena on myös tuottaa vuosittain 200 miljoonaa litraa biopolttoainetta. Vuoteen 2010 mennessä pyritään saavuttamaan tavoite (vähintään 5 prosenttia) kasviperäisen johdannaisen sisältymisestä kaikkiin polttoaineisiin. Hallitus on lanseerannut strategisen kehittämisohjelman 2005–2015 kehittääkseen bioteknologiaa (Plan Estratégico 2005–2015 para el desarrollo de la Biotecnología Agropecuaria).

Vuonna 2008 Argentiina on arviolta tuottanut yli 10 prosenttia maailman biodieselistä. Biodieselin raaka-aineena käytetään pääasiallisesti soijaa. Vuosittainen tuotanto 2008 oli noin 1,2, miljoonaa tonnia, näin ollen Argentiina on kolmanneksi suurin tuottaja Saksan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Lähes kaikki Argentiinan tuottama biodiesel menee vientiin. Vienti kohdistuu Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Syy Argentiinan runsaissa mahdollisuuksissa tuottaa biodieseliä on sen matalissa kustannuksissa ja omavaraisuudessa. Santa Fe on johtava provinssi biodieselin tuotannossa (85 prosenttia). Vuoden 2008 loppuun mennessä Argentiinassa on 18 biodieseliin keskittyvää laitosta, vuoden 2009 loppuun tavoitteena on 34. Keskimäärin vuonna 2008 tuotanto on 83 000 tonnia vuodessa/tuotantolaitos. Biodieselin osalta Argentiinalla on vielä paljon kehitettävää, jotta teollisuus pysyy kilpailussa mukana pitkällä aikavälillä. Kehitettävää on muun muassa laatustandardien asettamisessa ja lainsäädännössä. Argentiina on yhteistyössä Euroopan kanssa Euroopan Komission "Bio Top"-ohjelman kautta. Biodieselin lisäksi Argentiinassa on kiinnostusta kehittää etanolin, tuulen, auringon ja biomassan energiatuotantoa. Kaikilla näillä on suuri potentiaali.